Talous

"Turvallisuuspoliittisista syistä jalostamo piti rakentaa Hangosta länteen – Naantali oli sijainniltaan ihanteellinen"

Nesteen historiikin kirjoittanut tietokirjailija ja toimittaja Jukka Saastamoinen luettelee kolme tärkeintä syytä, miksi ensimmäinen Suomeen rakennettu öljynjalostamo sijoitettiin juuri Naantaliin ja Saaristomeren sydämeen.
Kuvat: Tomi Parkkonen, Jukka Saastamoinen / Neste
Nesteen Naantalin jalostamo käynnistyi valmistuttuaan heinäkuussa 1957. Ensimmäisen öljynjalostamon rakentamista Suomeen ja Naantaliin esitteli silloiselle kauppa- ja teollisuusministeriölle Nesteen toimitusjohtajana työskennellyt Uolevi Raade.

"Vedenjakajana oli Hankoniemi – öljynjalostamon sijainnin piti olla siitä länteen", kertoo Nesteen syntyhistoriaan perehtynyt ja yhtiön 60-vuotishistoriikin kirjoittanut tietokirjailija ja toimittaja Jukka Saastamoinen.

Huoltovarmuus ja turvallisuuspoliittiset syyt käynnistivät suunnitelmat ja lopulta Suomen ensimmäisen öljynjalostamon rakentamisen sotien jälkeen.

Selvitystyö öljynjalostamon ja sitä ennen öljytuotteiden suuren keskusvaraston louhimisesta kallioon syntyi jo talvisodan aikana. Talvisota syttyi marraskuussa 1939, ja Suomi oli silloin ainut Länsi-Euroopan maa, joka oli täysin riippuvainen tuontipolttoaineista.

"Päämaja antoi Poltto-ja voiteluaineosastolle tehtäväksi varmistaa maan polttoainehuolto. Reservin majuri Väinö Vartiainen ja osaston kakkosmiehenä toiminut Albert Sundgren esittelivät suunnitelman öljytuotteiden isosta keskusvarastosta."

Saastamoinen kertoo, että Naantalin Tupavuoren kalliot täyttivät asetetut edellytykset "ihanteellisella tavalla":

"Keskusvarasto sijaitsi Hankoniemen länsipuolella, sinne johtivat suojaiset väylät ja varastot saatiin vahvaan kallioperään."

Turvallisuuspolitiikka, huoltovarmuus ja geologiakin sanelivat sijoituspaikan lounaisen Suomen Naantalissa, Saaristomeren sydämessä. Ensimmäiset varastot valmistuivat Naantalin kallioon vuonna 1946.

Logistiset yhteydet olivat kunnossa: jalostamolle vie meritse syväväylä, maitse rautatie- ja tieyhteys.

Neste yhtiönä perustettiin vuonna 1948. Puolustusministeriöstä polttoainehuolto oli siirretty silloiseen kauppa- ja teollisuusministeriöön vuotta aiemmin.

"Valtio ryhtyi ostamaan lisää maata Naantalin keskusvaraston ympäriltä öljynjalostamoa varten, yhteensä 200 hehtaaria", Saastamoinen kertaa tapahtumia Nesteen historiakirjassa.

Neste Oy syntyi 9. tammikuuta 1948. Poltto- ja voiteluaineosaston upseerit Vartiainen ja Sundgren esittelivät suunnitelman öljynjalostamoon perustamiseksi. Nesteen ensimmäinen toimitusjohtaja, vuorineuvos Uolevi Raade esitti öljynjalostamon rakentamista kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Joulukuussa 1954 eduskunta hyväksyi valtionyhtiön jalostamohankkeen. Jalostamo käynnistyi heinäkuussa 1957.

Nesteen historiaa tutkinut Saastamoinen kirjoittaa, kuinka lähellä oli jalostamon rakentamisen käynnistäminen jo sotavuosina: Saksa tarjosi Suomeen öljyjalostamon laitteita, jotka olivat menossa Mussolinin Italiaan, kunnes Italia kaatui.

Neste on vuosikymmenten aikana investoinut Naantalin jalostamoon, uudistanut sen tuotantosuuntia, rakentanut krakkaustornia ja kolonneja. Raakaöljy on kulkenut Venäjältä tankkereilla, joiden syväys on riittänyt Naantalin 13 metrin väylälle vain osalastilla. Osa lastista on jätetty Nesteen Porvoon jalostamolle.

Neste on nykyisin valtion osakkuusyhtiö. Suomen valtiolla on taloudellinen ja strateginen intressi Nesteeseen, sillä valtioneuvoston kanslia omistaa yhtiön osakkeista 36 prosenttia ja Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy 8,3 prosenttia.

Yhtiön aikomus sulkea Naantalin jalostamo on toteutuessaan osa suomalaista teollisuushistoriaa, samoin kuin oli öljynjalostamon perustaminenkin. Nesteen mukaan toteutuessaan suunnitelmat tarkoittavat enintään 470 työpaikan vähenemistä.

Yhtiön Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtajan Marko Pekkolan mukaan maailmanlaajuisesti öljyn tuotannossa on suurta ylikapasiteettia: "Mutta tässä markkinatilanteessa arvioimme, että edessä olevat käyttö- ja kunnossapitoinvestoinnit eivät olisi kestäviä ja järkeviä", Pekkola perusteli.

"Nesteen jalostamosta uhkaa tulla ensimmäinen iso ilmastopolitiikan uhri, joka osuu lähelle", arvioi lähes vuosikymmenen itsekin jalostamolla työskennellyt naantalilainen kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps).

Junnila vati tiedotteessaan hallitukselta toimia. Hänen mukaansa eduskunnassa taustakeskusteluja on jo käyty. Myös Varsinais-Suomen liitto ja Naantalin kaupunki kokoontuvat maanantaina.

Nesteen toinen jalostamo Porvoon Kilpilahdessa perustettiin vuonna 1966 vastaamaan öljytuotteiden lisääntyneeseen kysyntään. Suomen autokannan nopea lisääntyminen, öljykeskuslämmitys ja muun muassa VR:n siirtyminen dieselvetureihin lisäsivät öljytuotteiden tuotantoa ja kysyntää.

Porvoon jalostamon perustamisvaiheisiin tutustunut tietokirjailija Jukka Saastamoinen kertoo, että uutta jalostamoa varten maastoa tutkittiin myös Uudellamaalla Porkkalassa ja Kopparnäsissä.

Neste kertoi pohtivansa nyt Porvoon jalostamon kehittämistä uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineiden prosessointiin.

Lähdekirjallisuus: "Brezhnevin katoksessa ja muita juttuja Nesteestä"; Nesteen teettämä 60-vuotiskirja lehtimiesotteella 2008, kirjoittajana tietokirjailija ja toimittaja Jukka Saastamoinen. Kustantaja: WSOY.

Lue lisää: "Öljyn jalostamisesta on vaikea saada hyvää hintaa" – Nesteen Naantalin jalostamon ylläpito vaatisi investointeja, joihin ei ole halua

Neste tutkii Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista – taustalla koronan aiheuttama kysynnän lasku

Lue lisää

Rokotemania hellitti: Pörssi-indeksit kääntyivät laskuun

Fortumin tulos painui heinä–syyskuussa pakkaselle

Kun ankkuriyhtiö lähtee kaupungista

Uusiutuvien tuotteiden vahva tulos kannatteli Nestettä