Perikunnilla makaa tuhansia arvokkaita traktoreita, joilla riittää kysyntää – kannattaisiko ne silti säilyttää itsellä?
Vanhoja traktoreita myydään tuhansia vuodessa. Niillä on kuitenkin myös tunnearvoa.
MT Livessä Raktorin vieraana konekauppias Kalle Matsson. Kuva: Jaana KankaanpääPerikunnat saattavat yllättyä iloisesti siitä, miten arvokkaita käytetyt traktorit ovat. Vanhojenkin hinnat ovat helposti yli 10 000 euroa.
MT Livessä Raktorin konekauppias Kalle Matsson esimerkiksi katsoo kuvaa 1980-luvun Valmet-traktorista ja arvioi hinnaksi 15 000–17 000 euroa.
”Tässä on hyvä esimerkki aktiivisen mökkiläisen koneesta vuosimallia 1984. Tällä onnistuu metsähommat hienosti ja klapikonekin pyörii. Se on valmistettu Suolahdessa”, Matsson kertoo kuvasta.
Vanhat traktorit myös säilyttävät arvonsa. Tiettyjen suosittujen merkkien ja mallien arvo voi jopa nousta.
Perikunnilla on paljon koneita. Matsson haarukoi asiaa näin: ”Vuonna 1989 Suomeen rekisteröitiin 11 000 uutta traktoria. Kun traktorilla on pitkä elinkaari, niin ne kaikki 1960 -luvulta lähtien ovat jossakin. Ne makaavat ladoissa ja tiloilla.”
Traktorit menevät kaupaksi, mutta työkoneet eivät niinkään. Monella niistä on käytännössä romuraudan arvo.
Mökkiläisen hintahaarukka on tyypillisimmillään 10 000 euron molemmin puolin.
Moni päättää myös pitää traktorin ja niitä ostetaan myös vapaa-ajan asunnoille. Käyttötarkoitukset ovat laajat ja peli hyödyllinen mökilläkin.
”Huomaa, että moni kenellä on mökki vaikka Päijänteen rannalla ja on vähän tonttia, niin traktori on harrasteväline työntekoon. Traktorilla on mukava ajella”, Matsson sanoo.
Mökkiläisten puuhamaa -traktorit ovat tavallisesti 1970–90 -luvulta.
”1970 -luvun traktorit ovat vielä aika aktiivisesti käytössä. Ne ovat mukavia ajaa ja mekaanisia. Niillä viitsii touhuta.”
1970 -lukua vanhempia Matsson pitää harrastepeleinä ja 2000-luvulla traktorit sähköistyivät ja huolto vaikeutuu.
”Karkeasti vuonna 2005 alkoivat sähköiset ohjaukset eri asioihin yleistyä traktoreissa. Se vaikeuttaa perusmökkiläisen intoa huoltaa konetta.”
Mökkiläisen hintahaarukka on tyypillisimmillään 10 000 euron molemmin puolin.
”Sillä saa traktorin, jossa on ohjaamo. Jos raaskii laittaa tuplasti, saa nelivetotraktorin, jossa on etukuormaaja.”
Matsson arvelee, että etukuormain on yleisin työkalu mökkitraktoreissa.
”Monella on juontokoura, että pystyy polttopuut hakemaan metsästä pois. Myös klapikone ja auraukseen liittyvät varusteet ovat yleisiä. Jos on pelkkä traktori, sehän on sitten vain kauppakassi.”
Mönkijä ei Mattsonin mielestä korvaa traktoria.
”Mönkijällä ei pyöritetä klapikonetta. Ne ovat enemmän liikkumisvälineitä.”
Matssonilla on itsellään kuusi museokonetta ja yksi uudempi lumityökäytössä. Hän muistuttaa, että monella koneella on tunnearvoa.
”Jos pappa on ostanut traktorin uutena ja se on kesäpaikassa, missä on lapsuuden viettänyt ja tällä hetkellä viisikymppinen on polvenkorkuisesta sitä seurannut, niin kyllä sillä on tunnearvoa.”
Traktorikauppias miettii konetta ostaessaan jo miten sen saa myytyä. Kotimaisista hän nostaa yhden mallin, joka menee varmasti:
”Kotimainen Valtran 6850 HiTech ei yleensä viikkoa pidempään pihassa ole. Se voi mennä myös apukoneeksi aktiiviselle maatilalle perustraktoriksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
