Talous

Tuuli tyyntyi lauantaina – sähkön tuotanto romahti 17 Loviisan ydinvoimalan verran

Tuulivoiman lisääntyminen Pohjoismaissa lisää sähkön vaihtelun tuomia ongelmia entisestään.
STY
Kauniina pakkaspäivänä ei tuulivoiman melu usein pahemmin häiritse, vaikka talvella tosin tuulee enemmän kuin kesällä.

Tuuli tyyntyi viime lauantaina Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa niin, että tuulivoiman tuotanto romahti lähes yhdeksäntuhatta megawattituntia vuorokauden ensimmäisen ja viimeisen tunnin välillä. Määrä vastaa noin 17 Loviisan ydinreaktorin tuotantoa.

Eniten tuotanto väheni Ruotsissa ja Tanskassa, joihin on rakennettu tuulisähköä erittäin runsaasti viime vuosina.

Suomen tuulisähkö väheni 2 100:sta 800 megawattituntiin samaan aikaan. Suomi on osa Pohjoismaiden sähköpörssiä, jossa tukkusähkön hinta määräytyy.

Sähkön hinta nousi lauantaina 26 eurosta megawattitunnilta korkeimmillaan 63 euroon kello 18–19.

Tuulivoiman tuotantoa korvattiin sekä vesivoimalla että polttoaineilla tuotetulla lämmön ja sähkön yhteistuotannolla. Norjan vesivoiman tuotanto korvasi lauantaina puolet vähentyneestä tuulivoimasta.

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtajan Anni Mikkosen mukaan koko Pohjolassa on harvoin yhtä aikaa tyyntä. Tuulettomia hetkiä on Ilmatieteen laitoksen mukaan tunnin verran kuukautta kohti.

Hiljaisia tuulia, jolloin voimaloiden siivet pyörivät laiskasti, on kuitenkin paljon enemmän. Tuulivoiman käyntiaika nimellistehoajaksi muutettuna eli huipunkäyttöaika on yleensä 25–40 prosenttia verrattuna siihen, että voimalat pyörisivät koko vuoden ajan täydellä teholla.

Viime vuosina tuulivoimaloiden korkeus ja siipien pyyhkäisypinta-ala on kasvanut roimasti tekniikan kehittyessä, mikä on nostanut tuulivoiman tehoa ja huipunkäyttöaika on noussut lähelle 50 prosenttia. Ydinvoimaloiden käyntiaika on Suomessa yli 90 prosenttia vuodesta.

Suomessa sähkön kulutushuippu tänä vuonna oli 15. tammikuuta, jolloin pakkasta oli 20–35 astetta. Huippukulutus oli 14 200 megawattia, josta kolmannes oli tuontia. Tuolloin Keski-Ruotsissa tuuli kohtalaisesti.

Tuulivoiman teho ja varsinkin tuotanto kasvaa koko ajan, kun voimalat suurenevat. Ruotsissa, joka on selvästi suurin Pohjoismaa tuulisähkön tuotannossa, tuulivoiman tuotanto kasvaa 20 terawattitunnista (TWh) vuonna 2019 yli 42 terawattituntiin vuonna 2023.

Suomen tuulivoiman tuotanto oli 6 TWh vuonna 2019 ja sen ennustetaan kasvavan 30 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Myös Tanskan tuotanto kasvaa, sen sijaan Norjassa luvat ovat lähes jäissä.

Tuulivoima tarvitsee tyynen sään ajaksi säätövoimaa, jota saadaan pääasiassa Ruotsin ja Norjan vesivoimasta. Kun sähköä tuodaan usein jo muutenkin kaapelien täydeltä, nostaa säätövoiman tarve sähkön hintaa Suomessa entisestään, vaikka täällä on muutenkin muita Pohjoismaita korkeampi hinta riittämättömien siirtoyhteyksien vuoksi.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan tärkeää on, että kotimainen sähköntuotanto kasvaa. Olkiluoto kolmosen valmistuminen ensi vuonna helpottaa merkittävästi tilannetta Suomessa sen vuoksi, että rajajohdot eivät sen jälkeen ole koko ajan täynnä ja säätösähköntarvetta voidaan täydentää tuonnilla. Myös mahdollinen Fennovoiman ydinvoimala parantaa tilannetta.

Sähkön muita Pohjoismaita korkeampi hinta houkuttelee Energiateollisuuden mukaan paljon sähköä käyttävää teollisuutta rakentamaan laitoksensa muihin Pohjoismaihin.

Sähköntuotannon vaihtelua helpottaa kysyntäjousto eli korkean hinnan aikaan sähköä kulutetaan vähemmän.

Eniten toiveita on ladattu siihen, että sähkön ylituotantoa käytetään elektorolyysiin eli vedyn tuottamiseen vedestä sähkön avulla. Vetyä voidaan sitten yhdistää esimerkiksi hiilidioksidiin ja siitä voidaan tuottaa kaasua tai nestemäistä polttoainetta, joka korvaa fossiilisia polttoaineita.

Esimerkiksi Wärtsilä on kehittänyt vetytuotantoa ja Vaasassa on solmittu aiesopimus vetylaitoksesta, jossa mukana ovat EPV Energia, Vaasan Sähkö ja Vaasan kaupunki.

Jukka Pasonen
Lue lisää

Itämeren tuulet ja vedet

Puolet verkkokyselyn vastaajista ei huolisi tuulivoimalaa mailleen – moni epäilee hökötyksen jäävän lopulta heitteille ja maanomistajan riesaksi

Kemi- ja Iijoen kalateistä voi kertyä 1,5 miljardin euron menetys sähköntuotannolle – hallitus käsittelee asiaa päättäessään vesienhoidosta

Yksityistä vai yhteis­kunnallista infraa?