Talous

Minkkien koronarokote toimii: "Kesä olisi optimaalinen aika aloittaa rokotukset" – Suomen turkistiloilta ei ole löytynyt koronaa

Rokote perustuu koronaviruksen piikkiproteiiniin ihan samoin kuin monet ihmisillekin annettavat koronarokotteet.
FIFUR KUVA-ARKISTO
Minkeille annettavan koronarokotteen lupaprosessi on vielä kesken. Kesä olisi ihanteellinen aika aloittaa rokotukset. Silloin minkkejä rokotetaan muutenkin, muita tauteja vastaan.

Minkkien koronarokotteen kehittäminen etenee suunnitelmien mukaan. Tutkimuksissa on päästy jo pitkälle.

”Rokote näyttää toimivan hyvin ja juuri niin kuin on haluttu”, kertoo Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (Fifur) tutkimusjohtaja Jussi Peura.

Rokotteen kehittäminen on Fifurin ja Helsingin yliopiston yhteishanke.

Joko voidaan sanoa päivämäärä, jolloin rokote otetaan käyttöön?

”Ei valitettavasti. Lupaprosessi on vielä kesken”, Peura kertoo.

Lupa rokotteen käyttöön haetaan Ruokavirastosta.

”Kyse on rokotteen poikkeuskäyttöluvasta pandemiatilanteessa. Lupa sallii kertaluonteisen rokottamisen. Myyntiluvasta ei ole kyse.”

Rokotetta kehittävien toive ja tavoite on, että minkkien koronarokotukset voisivat alkaa ensi kesänä.

”Kesä olisi optimaalinen aika. Silloin minkkejä rokotetaan muutenkin muita tauteja vastaan.”

Kehitettävä rokote on proteiinipohjainen.

”Se perustuu koronaviruksen piikkiproteiiniin ihan samoin kuin monet ihmisillekin annettavat koronarokotteet. Se vaihtelee rokotekohtaisesti, mikä osa piikkiproteiinista on varsinainen antigeeni."

Turkistilojen eläimistä minkit ovat erityisen alttiita koronavirukselle. Korona voi tarttua ihmisistä minkkeihin ja päinvastoin.

Eurooppalaisilla minkkitarhoilla koronaa on tavattu esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Suomessa koronaa ei ole havaittu ainoallakaan turkistilalla.

Myös suomensupiin korona voi tarttua.

Suomessa sinikettu on turkistilojen yleisin tuotantoeläin. Onko koronaa löydetty ketuista?

”Tämänhetkinen tieto on, että korona ei tartu kettuihin. Toisaalta asiaa ei ole kovin paljon tutkittu. Mutta tosiasia on, että koronaa ei ole Suomessa todettu ainoassakaan turkiseläimessä.”

Johannes Tervo
Eurooppalaisilla turkistiloilla korona on iskenyt minkkeihin esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suomessa koronaa ei ole todettu minkeissä eikä muissakaan turkistuotannon eläimissä.

Tiukat varotoimet ovat olleet turkistilojen arkea jo pitkään. Tavoite on estää koronan pääsy tarhoille.

”Kaikki ennaltaehkäisevä ohjeistus on Suomessa annettu joka ikiselle turkistilalle riippumatta siitä, mitä eläimiä ne kasvattavat. Kaikki tilat noudattavat samoja varotoimia”, tutkimusjohtaja Peura kertoo.

Hän korostaa tuottajien työpanosta.

”Turkistilalliset tässä työn tekevät. He seuraavat ohjeistuksia ja he pitävät tiukan sulun tiloillaan.”

Hattua täytyy nostaa tuottajille ja heidän työntekijöilleen, Peura sanoo.

”Tämä on raskasta aikaa. Tiloilla on niskassa tuplastressi. He eivät suojaa vain itseään, he suojaavat myös tuotantoeläimiä.”

Peura kertoo yksityiskohtia torjuntatoimista.

”Koko tuotantoprosessi kaikkine työvaiheineen on käyty läpi. Toiminta tilalla, rehunvalmistus, nahkontavaihe, huutokauppayhtiön lajitteluvaiheet – kaikki.”

Ketjun jokaiseen kohtaan on laadittu ohjeet, kuinka riskit saadaan minimoitua.

Fifurin ja tilojen kumppaneina suojausohjeiden laadinnassa ovat olleet esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Työterveyslaitos ja Ruokavirasto.

”Kerran viikossa pidämme viranomaispalaverin, jossa Fifurin lisäksi on THL:n, Ruokaviraston sekä maa- ja metsätalousministeriön edustus. Suurimpien turkistarhauskuntien terveydenhuollon henkilöstöä on mukana myös.”

Fifurin ja isojen turkistalouskuntien yhteydenpito on tiivistä muutenkin.

”Paljon työtä tehdään. Ja työ jatkuu. Riskit ovat läsnä koko ajan niin kuin kaikki hyvin tiedämme.”

FIFUR KUVA-ARKISTO
Ruokavirasto päivitti turkistilojen koronavirusseurantansa tilanteen maanantaina 15.3., johon mennessä oli tutkittu 1 751 näytettä.

Suomalaisilla turkistiloilla ei ole todettu ainoatakaan SARS-CoV-2-tapausta, Ruokavirasto kertoo verkkosivuillaan.

Tutkittujen näytteiden määrä on 1 751. Näytteitä on lähettänyt 186 tarhaa.

Yhden kerran tutkittuja tarhoja on 48, kaksi kertaa tutkittuja 30, kolme kertaa tutkittuja 76 ja neljä kertaa tutkittuja 28. Viidesti on tutkittu kolme tilaa ja kuudesti yksi tila.

Turkistarhaajien pitää lähettää Ruokaviraston laboratorioon tutkittavaksi eläimiä, jotka ovat kuolleet itsestään tai jotka on lopetettu heikkokuntoisuuden vuoksi.

Myös kunnaneläinlääkärit ottavat näytteitä turkistiloilla, mikäli tarhalla epäillään koronavirustartuntaa.

Eläinlääkäri käy ottamassa näytteitä elävistä eläimistä myös silloin, jos turkistarhalla ei ole kuollut eläimiä, jotka olisi voitu lähettää tutkittavaksi Ruokavirastoon.

Lisäksi eläinlääkäri ottaa näytteet, jos tilalta siirretään muille tiloille minkkejä tai suomensupeja jalostus- tai siitoseläimiksi.

Lue lisää:

Kaikilta minkkitarhoilta koronanäyte kolmen viikon välein: turkistilojen koronaseurannan uusi vaihe käynnistyy heti vuodenvaihteen jälkeen

Turkistarhoilla vallitsee "tiukka ryhmäkuri" – kausityöntekijät testataan ja kokoontumisia vältellään myös vapaa-ajalla

Tanskan hallitus myöntää: Kaikkia minkkejä ei olisi lain mukaan saanut määrätä lopetettavaksi – määräys muutettiin pyynnöksi

Tanskalaisia turkistarhaajia Suomeen? ”Kyselyitä Tanskasta on jo tullut”, Saga Fursin toimitusjohtaja Magnus Ljung kertoo – turkisten huutokauppayhtiön osakekurssi vahvistunut Helsingin pörssissä

Lue lisää

Euroopan lääkevirasto hyväksyi Modernan koronarokotteen 12–17-vuotiaille

HS: Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan THL ja STM toimivat keväällä lainvastaisesti 65–69 -vuotiaiden Astra Zeneca -rokotuksissa

Turvavälit teillä ja tapahtumissa

Haluatko syödä jauhelihapihvisi mediumina? Viranomaiset varoittavat erityisesti lapsia ja iäkkäitä koskevasta sairastumisvaarasta