Tiede & tekniikka

Tomaatit tarvitsevat valoa, lypsyrobotti sähköä – kyberuhka koskee myös ruuantuotantoa

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa varaudutaan kyberuhkiin, jotka kohdistuvat ruokaketjuun.
Johannes Tervo
Tomaatit ovat esimerkki elintarvikkeesta, joiden kasvattaminen Suomessa on teknologiasta riippuvaista.

Sähköt katkeavat kasvihuoneen valaisimista. Lypsyrobotti lopettaa yllättäen toimintansa. Elintarvikeyhtiön nettisivuille tehdään tietomurto.

Erilaiset kyberuhat alkavat olla arkipäivää yhteiskunnan eri toimialoilla. Esimerkiksi viime vuonna paljastuneen psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron johdosta tuhansien suomalaisten potilastiedot varastettiin. Osa tiedoista myös julkaistiin Tor-verkossa.

Turvassa ei ole myöskään suomalainen elintarviketeollisuus. Ruuantuotantoon kohdistuvat kyberuhat ovat kuitenkin jääneet suhteellisen vähäiselle huomiolle niin tutkimuksessa kuin mediassakin.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) aloitti syksyn aikana uuden tutkimushankkeen kartoittaakseen erilaisia ruuan tuotantoketjuun kohdistuvia uhkia. Hankkeen tavoitteena on parantaa yleistä tietoisuutta kyberturvallisuudesta suomalaisten ruuantuottajien keskuudessa.

”Haluamme lisätä yleistä tietoisuutta alan toimijoiden keskuudessa. Mikään ala, jossa teknologiaa on, ei ole turvassa kybervaikuttamiselta”, toteaa projektipäällikkö Elina Suni Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) IT-instituutista.

Ottamalla kyberturvallisuuden varmistamisen osaksi alkutuotannon, elintarvikkeiden jalostajien ja kaupan alojen normaalia toimintaa ja laadunvarmistusta, ruuantuotannon organisaatiot voivat Sunin mukaan turvata ”kyberresilienssinsä” kehittymistä muuttuvia tarpeita vastaavasti.

”Kyberturvallisuusharjoitus- ja koulutustoiminnan avulla lisätään tulevaisuudessa merkittävästi kaikkien elintarviketoimialan organisaatioiden osaamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kehittyvän osaamisen, tietoisuuden ja yhteistyön vaikutuksesta saavutetaan kansallisen osaamistason nousua ja vahvistetaan Suomen asemaa yhtenä kyberturvallisuuden edelläkävijöistä.”

Hankkeen alussa kartoitetaan erilaisia ruuantuottajiin kohdistuvia uhkia yhdessä hankekumppaneiden kanssa.

”Käymme tämän vuoden puolella ensimmäiset palaverit kumppaneiden kanssa. Hankekumppaneilla on tietoa siitä, mitä uhkavektoreita elintarviketuotannon alalla on ja mitkä järjestelmät ja prosessit ovat olennaisia toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.”

Harjoittelua varten oppilaitos käyttää julkisesta Internetistä erillään toimivaa harjoitusympäristöä, jonka kehittäminen aloitettiin jo vuonna 2011. Ympäristöä laajennetaan hankkeessa mallintamalla sinne elintarviketuotannon ja -jakelun tekninen toimintaympäristö sekä sen toimintaprosessit.

”Lopuksi erilaisia uhkatilanteita testataan aidon kaltaisessa toimintaympäristössä hankkeen aikana järjestettävässä pilottiharjoituksessa.”

Täysin puhtaalta pöydältä tutkimusta ei tarvitse lähteä tekemään. Vastaavan tyyppinen kehittämishanke tehtiin aikaisemmin terveydenhuollon toimialan kanssa, ja hankkeen oppeja voidaan hyödyntää myös uudessa tutkimuksessa.

Elintarviketuotannon ja -jakelun kyberharjoitusympäristön suunnittelun, rakentamisen ja pilotoinnin lisäksi hankkeessa on tarkoitus osallistua elintarviketuotantoon ja jakeluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöryhmiin sekä kirjoittaa artikkeleja ammattimedioihin ja tieteellisiin julkaisuihin.

Ruuan tuotantoketjuun kohdistuvat kyberuhat ovat moninaisia. Tuhoa voidaan aiheuttaa esimerkiksi valaistukseen vaikuttamalla.

”Tomaatin viljely on Suomessa täysin sähköriippuvaista, jotta tomaateille saadaan valoa vuoden pimeimpinäkin aikoina. Jos niiden tuotantoon vaikutetaan, niin siitä seuraa hyvin äkkiä taloudellisia vaikutuksia tuottajille”, Suni toteaa.

Sama teknologiariippuvuus koskee Sunin mukaan myös tilallisia.

”Modernit maatilat ovat hyvin pitkälle teknologiariippuvaisia. Siellä tarvitaan ilmastointia, ravintoa ja vettä, ja näiden kaikkien saantia säätelee ohjelma taustalla.”

Tuotantoketjuun voidaan vaikuttaa muuallakin kuin sen alkupäässä. Monet elintarvikkeet ovat voimakkaasti brändättyjä. Jos kyberrikollinen pääsee vaikuttamaan esimerkiksi elintarvikeyhtiön nettisivuihin, voi hän vahingoittaa kuluttajien luottamusta tuotteeseen esimerkiksi levittämällä harhaanjohtavaa tietoa tuotteesta.

”Olisi katastrofaalinen tilanne, jos kyberrikollinen pääsisi tällaisilla asioilla kiristämään.”

Suni muistuttaa, että ruuantuotannon häiriöt vaikuttavat välillisesti myös muiden yhteiskunnan sektoreiden toimintaan.

”Jos ruuan tuotanto hankaloituu, voi se esimerkiksi vaikeuttaa potilaiden ravitsemista sairaaloissa.”

Mitä tulee tutkimukseen ja tieteeseen, Suomessa ollaan Sunin mielestä ylipäätänsä hyvin hereillä kyberuhkista. Sen sijaan työtä riittää tiedon jakamisessa alan eri toimijoiden kesken liittyen esimerkiksi kyberuhkiin, ilmiöihin ja hyviin käytänteisiin. Tärkeää on myös tiedon välittäminen organisaation sisällä eri roolien välillä. Esimerkiksi johdon ja viestinnän on oltava samalla sivulla teknisten asiantuntijoiden kanssa.  

”Kompleksisen digitaalisen ympäristön hallintaan liittyy paljon muutakin kuin tekniikka. Oleellisessa osassa ovat esimerkiksi häiriötilanteiden hallinta sekä siihen oleellisesti liittyvä kommunikaatio ja organisaation kriittisten toimintojen ymmärtäminen. Yksi merkittävä tapa parantaa sietokykyä kyberturvahyökkäyksiä vastaan on saada tarkka ja oikea-aikainen tilannetieto.”

Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektissa on mukana mittava joukko toimialaan kiinteästi kuuluvia kumppaniyrityksiä ja toimijoita. Mukaan ovat ilmoittautuneet muun muassa Atria, Cinia, DeLaval, Elisa, Fazer, Kesko, Netum, Penttilän Maito, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK), Tapiolan maitotila, Telia Cygate, Valio sekä Huoltovarmuuskeskus ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

Ruokaketjun kyberturvallisuuden kehittämishanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahaston lisäksi JAMK sekä kumppaniorganisaatiot. Investointihanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto ja Jamk. Rahoituksen kokonaismäärä on 1,4 miljoonaa euroa.

Petteri Kivimäki
Elina Suni Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutista toimii projektipäällikkönä elintarvikeketjuun kohdistuvien uhkien kartoittamishankkeessa.
Lue lisää

Mikä motivoi kyberuhkaajaa? Vastaamon tapauksessa tavoitteena oli rahan kiristys, mutta muitakin motiiveja on

Elintärkeä muistutus ruuan tuottajilta

Koronatukea myös viljelijöille

Maanviljelijä on myös kulttuurityöntekijä