Suomi on maailman vihrein maa

Pohjoismaat öljymaa Norjaa lukuun ottamatta ovat ympäristö- ja terveysindeksin kärjessä. Kuva: Jukka Pasonen

Suomi on 180 maan joukossa vihrein, kertoo vuosittain ilmestyvä kansainvälinen ympäristön toimintakyky- eli EPI-indeksi.

Suomi, Islanti, Ruotsi ja Tanska ovat lähes pisteen sisällä vuosittain julkaistavan indeksin kärjessä. Vain öljyntuottaja Norja puuttuu pohjoismaisesta värisuorasta.

Suomen nousu ykköseksi selittyy kestävän kehityksen tavoitteista, joilla Suomi tähtää hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2050 mennessä.

Toinen tekijä on laissa vahvistettu työ sen eteen, että 38 prosenttia energiasta on uusiutuvaa vuonna 2020. Myös nykyinen uusiutuvien ja ydinenergian korkea osuus sähkön tuotannossa vaikuttaa kärkisijaan.

EPI-indeksin ovat kehittäneet arvostetut Yalen ja Columbian yliopistot. Siihen lasketaan 19:ta eri tekijää ihmisten terveydestä sekä ympäristön kunnosta. Pohjatietona käytetään YK-järjestöjen ja muita maailman kattavia tilastoja.

Koko maapallolla ihmisten ja ympäristön kannalta kalastuksen edellytykset ja ilmanlaatu ovat heikentyneet viime vuodesta eniten.

Vaikka merien suojeluun kiinnitetään enemmän huomiota kuin koskaan, kalakannat laskevat, yhteenvedossa todetaan. Kolmannesta maailman kalalajeista kalastetaan yli kestävyyden tai ne ovat uhanalaisia.

Kokonaisuutena suurin huoli kohdistuu ilmanlaadun lisäksi jätevesien käsittelyyn ja hiilitaseeseen. Lähes joka neljännessä maailman maassa ei käsitellä jätevesiä.

Talouskasvu lisää teollisuutta, laivaliikennettä ja autoilua, mikä näkyy erityisesti ilmanlaadussa. Vuonna 2013 joka kymmenes kuolema maailmassa aiheutui ilmansaasteista.

Koska saasteet kulkeutuvat, jo puolet maailman väestöstä kärsii Maailman terveysjärjestön WHO:n tilaston mukaan vaaralliseksi luokitellusta hengitysilmasta. Varsinkin Intiassa ja Kiinassa sekä niiden naapureissa Nepalissa ja Koreassa tilanne on vakava.

Toisaalta myönteistäkin muutosta on tapahtunut. Indeksi on kohentunut, joskin hitaasti, puhtaassa juomavedessä, sanitaatiossa ja ihmisten terveydessä.

Ilman puhdasta vettä on nykyisin noin 550 miljoonaa ihmistä, kun vuosituhannen vaihteessa heitä oli lähes miljardi.

Suurin ansio tähän on varsinkin Aasian talouskasvulla, joka on siten välttämätöntä ympäristön ja ihmisten terveydelle mutta toisaalta myös rasite.

Ympäristöraportin tutkijat kiinnittävät myös huomiota tilastoinnin laatuun.

Puhtaan juomaveden kriteerit vaativat monissa maissa selventämistä, koska kaikki putkivesi ei ole automaattisesti puhdistettua ja siten terveellistä, raportissa painotetaan.

Ilmastonmuutoksen ehkäisy vaatii myös muutoksia siihen, miten poliittisten toimien tehokkuutta seurataan. Nykyiset mittarit kertovat tutkijoiden mukaan talouskasvun ja hiilidioksidipäästöjen yhteydestä, mutta ne eivät osoita, kuinka eri maat onnistuvat todella parantamaan hiilitasettaan.

Raportti on lajissaan kymmenes, sen tulokset julkistettiin viime viikolla Davosin talousfoorumissa Sveitsissä.

Koko raportti englanninkielisenä