Maan loppuminen ajoi savolaiset kaskeamaan länteen – metsäsuomalaisia juuria on jopa kuninkaallisilla

Metsäsuomalaisia heinänteossa vuonna 1930, paikkana Ruotsin Röjdåfors Kuva: Maija Juvas 1930/ Museovirasto

Metsäsuomalainen saattaa kuulostaa suomalaismetsässä asuvalta erakolta, mutta itse asiassa termi viittaa läntisiin naapurimaihin. Metsäsuomalaisilla tarkoitetaan erityisesti 1500–1600-lukujen taitteessa Ruotsin ja Norjan keskiosan metsiin muuttaneita suomalaisia ja heidän jälkeläisiään.

Muuttajia lähti erityisesti Savosta ja aivan erityisesti Rauta­lammin pitäjästä. Muuttohalukkuutta lisäsivät kaski­viljely ja se, että Savosta alkoi loppua maa.

Ruotsin ja nykyisen Norjan alueella oli valtavasti kaski­viljelyyn sopivaa metsää, ja lähtijöille tarjottiin myös verovapauksia.

Kaskiviljelijät elivät omissa oloissaan erityisesti Ruotsin Värmlannissa ja Norjan Hedmarkissa. Heitä alettiin kutsua ruotsiksi skogsfinnar- ja norjaksi skogfinner-termillä eli metsäsuomalaisiksi.

Suomen kieli sinnitteli yhteisöissä pitkään. Vuosisadat kuitenkin vierivät, ja viimein 1900-luvulla kansakoululaitos sai kaikki lapset ruotsin kielen piiriin. 1960-luvulle tultaessa vanha metsäsuomi oli jo lähes kadonnut.

Nykyään metsäsuomalaiset ovat yksi Norjan viidestä kansallisesta vähemmistöstä. Ja onpa Ruotsin prinsessa Estellellä ja prinssi Oscarillakin metsäsuomalaisia juuria. Heidän isänsä, prinssi Daniel, on metsäsuomalaisten sukua.

Lähteet: Eero Sappinen (2019) Värmlannin metsäsuomalaiset, Helsingin Sanomat (7.10.2017) Norjan ja Ruotsin metsäsuomalaiset elivät ankaraa elämää ja Sveriges Radio (4.5.2017) Folkskolan var slutet på skogsfinnarnas språk.