Suomen ensimmäiset lasiesineet puhallettiin pienissä lasihyteissä

Suomi oli viimeisiä kolkkia Euroopassa, joissa lasia alettiin valmistaa. Ensimmäinen Suomessa toiminut valmistaja oli vuonna 1681 aloittanut Uudenkaupungin lasitehdas, jonka historia päättyi kaupungin paloon jo 1685.

Seuraava oli Somerolle vuonna 1748 perustettu Åvikin lasitehdas, joka sekin lopetti tulipaloon vuonna 1833.

Kaiken kaikkiaan ennen Nuutajärveä Suomeen oli perustettu 9 lasitehdasta.

Varhaiset lasinvalmistuspaikat olivat käsityövaltaisia lasihyttejä, joissa tehtiin pääasiassa ikkunalasia ja pulloja Ruotsin markkinoille. Uudessakaupungissa syntyi tosin jo ikkunalasin ja pullojen ohella myös kristallia.

Varsinaiset ensimmäiset teollisuusmitoissa toimineet lasitehtaat ovat Iittalassa vuonna 1881 ja Karhulassa 1888 käynnistyneet lasitehtaat.

Ennen Iittalaa Suomeen oli perustettu yhteensä 35 lasitehdasta. Niistä vain Nuutajärvi on edelleen toiminnassa.

1700- ja 1800-luvun vaihteessa noin puolet Ruotsin kuningaskunnassa tehdystä lasista valmistettiin Suomessa.

Koska taitavimmat puhaltajat tulivat Ruotsin kautta Saksasta tai Böömistä, oli suomalainen vanha mallisto hyvin samankaltaista kuin vaatimattomin keskieurooppalainen tuotanto.

Mallien kopiointi onnistui, koska vielä 1800-luvulla ei mallisuojaa ollut käytännössä olemassa.

Ensimmäiset painetut suomalaiset lasinmyyntikuvastot ilmestyivät 1880-luvun puolivälissä ja 1890-luvun alussa.

Suomen lasiteollisuus menetti markkina-alueensa, kun Suomesta vuonna 1809 tuli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa.

Nuutajärvi uudisti tuotantonsa perusteellisesti 1850-luvun alussa. Lasitehtaat hankkivat tehokkaampia uuneja ja työn ositus tehosti tuotantoa.

Sahojen yhteydessä syntyi jätepuuta, jota voitiin käyttää tehtaiden polttoaineena. Muun muassa Iittalan, Karhulan ja Riihimäen lasitehtaiden perustaminen oli yhteydessä puunjalostusteollisuuden kasvuun.

Valtaosa lasimuseon nyt esillä olevan näyttelyn esineistä kuuluu arkkitehti Markku Annilan keräämään kokoelmaan, jonka pääosuuden Riihimäen kaupunki osti vuonna 2007. Annila on lahjoittanut museolle loppuosan kokoelmastaan.

Suomen lasimuseo kunnioittaa Nuutajärven 220 merkkivuotta teemaopastuksilla museon näyttelyissä.

Nuutajärven lasitehdas perustettiin Urjalan pitäjään vuonna 1793. Nykyään Fiskars-konserniin kuuluva Nuutajärvi on erikoistunut käsityönä valmistettuihin taide- ja uniikkiesineisiin.

Alkuaikojen tuotanto oli lähinnä ikkunalasia, pulloja ja vaatimatonta talouslasia.

1800-luvulla Nuutajärvellä alkoi kristallinsulatus ja -hionta sekä filigraani- ja puristelasin valmistus. 1930-luvulla alettiin panostaa muun muassa korkeatasoiseen kristallituotantoon.

Gunnel Nyman siirtyi Nuutajärvelle 1940-luvulla. 1950-luvulla Nuutajärvelle tuli Kaj Franck, jonka pelkistetty funktionaalinen muotokieli yhdistettynä rikkaaseen väriosaamiseen mullistivat Nuutajärven linjan. Franckin jälkeen Nuutajärvellä ovat vaikuttaneet ainakin Oiva Toikka, Heikki Orvola, Kerttu Nurminen, Markku Salo ja Anu Penttinen.

Tänä päivänä Nuutajärvi on tehtaan ohella vireä lasiyhteisö. Nuutajärvellä voi opiskella lasialaa ja lasinpuhallusta osana käsi- ja taideteollisuusalan tutkintoa.

Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO perustettiin vuonna 2007 edistämään nuutajärveläisen taidekäsityön tunnettuutta. NuGOon kuuluu lasimuotoilijoita, -taiteilijoita ja lasinpuhaltajia.

Nuutajärvellä vuodesta 2003 toiminut Lasi-komppania-yhteisö puolestaan tarjoaa työskentelymahdollisuuksia lasitaiteilijoille ja muotoilijoille. Osa jäsenistä valmistaa studiolasia, jota myös itse puhaltavat. Osa on suunnittelijoita ja taiteilijoita, jotka teettävät teoksensa ammattitaitoisilla lasinpuhaltajilla.

Suomen lasimuseossa on parhaillaan esillä myös kansainvälisesti arvostetun slovakialaissyntyisen lasitaiteilija Yan Zoritchakin lasiveistoksia.

Zoritchak käsittelee värikkäissä teoksissaan elämän synnyn salaisuuksia.

Taiteilijalle ovat tyypillisiä muun muassa salaperäiset optiset vaikutelmat.

MAIKKI KULMALA

Vanhaa suomalaista lasia 1700- ja 1800-luvulta Suomen lasimuseossa Riihimäellä 31.12. asti.

Elämän mysteerit - Yan Zoritchakin lasiveistoksia 28.4. asti.

Avaa artikkelin PDF