Jäätteenmäki: "Sulkeutuminen EU:n ulkopuolelle on kaukaa haettu ajatus"

Nostalgia ei sovellu politiikan suuntaviivaksi, Jäätteenmäki kirjoittaa. 

Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki kommentoi MT:n yliössä maanantaina Britannian EU-eroa.

Keskustan entinen puheenjohtaja ehti vuonna 2003 toimia hetken myös Suomen pääministerinä. Ahon hallituksessa hän oli oikeusministeri.

Hänen mukaansa Suomen paikka on päättävien pöydässä – eli EU:ssa.

"Suomi ja Baltian maat ovat kärsineet pakotteista ja markkinoiden sulkeutumisesta ankarasti.  Ymmärrämme kuitenkin, että EU:n voima on yhtenäisyydessä. EU:n uskottavuus on julistusten lisäksi konkreettisissa toimissa", Jäätteenmäki kirjoittaa.

Hän kuitenkin toteaa, että aito solidaarisuus vaatii pakotteista aiheutuneiden menetysten korvaamista taloudellisesti: Eurooppa-neuvosto on vaatinut komissiota panemaan täytäntöön tukitoimenpiteet viljelijöiden avustamiseksi.

Britannian ero EU:sta oli isku unionin yhtenäisyydelle. Britannian hän tosin uskoo maan pärjäävän jollakin tavalla jatkossakin.

"Aurinko nousee ja laskee, kauppa käy ja englanti on edelleen maailmankieli. Suomella ja Baltian mailla ei ole yhtä suurta toimintavapautta. Meidän vahvuutemme on yhteistyössä ja ketterässä reagoinnissa maailman muutoksiin", hän toteaa kirjoituksessaan.

"Se, että sulkisimme itsemme vapaaehtoisen, rauhanomaisen ja jokaisen jäsenen hyvinvointia parantamaan pyrkivän yhteisön ulkopuolelle, on mielestäni kovin kaukaa haettu ajatus. Silti ymmärrän erittäin hyvin Euroopan unionia vastaan koetun tyytymättömyyden ja jopa vihamielisyyden."

Jäätteenmäen mukaan vakavasti otettavan EU-kriitikon täytyy pystyä vastaamaan, mikä olisi nykymuotoisen unionin vaihtoehto. "Kun haukumme unionia, katsomme samalla peiliin. Suomi on ollut maailman vauraimman, ja puutteistaan huolimatta demokraattisen, klubin jäsen yli kaksikymmentä vuotta. Olemme jo vanha jäsenmaa.

Vastuutaan ei voi paeta, eikä entiseen pysty palaamaan. Nostalgia ja haikea muistelu ovat mainioita asioita populaarimusiikissa, mutta politiikan suuntaviivoiksi ne eivät sovellu."

"Suomalaiset tekivät EU-ratkaisunsa syvän laman aikana kärjistyneessä ilmapiirissä. Kaikki eivät vieläkään ole hyväksyneet tulosta. Heillä on täysi vapaus olla eri mieltä loppuikänsä, sekin kuuluu demokratiaan. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että Suomi ja useimmat suomalaiset ovat hyötyneet jäsenyydestä valtavasti.

Pienen, avoimen, viennistä riippuvaisen maan, jossa on erittäin vahva ja tehokas hallinto, taitavat virkamiehet, syvälle juurtuneet demokraattiset perinteet, hyvin korkea koulutustaso sekä vapaa ja riippumaton moniääninen media, kannattaa osallistua eurooppalaiseen lainsäädäntöyhteistyöhön", hän kirjoittaa.

"Suomi on kautta historiansa pärjännyt parhaiten silloin, kun yhteisesti sovittuja sääntöjä noudatetaan. Yksityiskohdista ja lakiehdotuksista voi ja pitääkin demokratiassa kiistellä, tarvittaessa rajustikin, mutta yhteistyön luontevin paikka on edelleen Euroopan unioni."