Purppuranahakka torjuu vesakon
Lehtipuiden vesakoituminen vaikeuttaa metsien uudistamista ja lisää kustannuksia. Nopeasti kasvavat vesat teettävät työtä myös maan- ja rautateiden ylläpidossa sekä sähkö- ja kaasulinjojen hoidossa.
”Pelkästään metsätaloudessa vesakoituminen aiheuttaa vuosittain noin 80 miljoonan euron kustannukset, joten kyseessä ovat varsin merkittävät taloudelliset arvot”, kertoo tutkija Leena Hamberg Luonnonvarakeskuksesta (Luke)
Lukessa on kehitetty purppuranahakkaa risteyttämällä sienikanta, joka estää koivun kantovesojen muodostumista. Riittävän suurena määränä tuoreille kantopinnoille levitettynä se ehkäisee vesomisen kokonaan.
Käytännön kokeissa metrin mittaisessa koivuvesakossa sieniliuoksella on päästy 80 prosentin tehoon. Sähkölinjojen alla kasvavien varhaisperkauskohteita isompien koivujen kantojen vesominen estyy tätäkin tehokkaammin.
”Aine on selvästi sitä tehokkaampi mitä suurempiin kantoihin sitä levitetään.”
Koivun lisäksi purppuranahakka tehoaa haapaan, jolla päästään lähes 80 prosentin torjuntatehoon. Sen lisäksi juurivesojen määrä vähenee.
Sama koskee pihlajaa, mutta sen kohdalla sienen torjuntateho on selvästi alhaisempi eli vesovien kantojen määrä putoaa noin puoleen.
Testatuista lehtipuulajeista ainoastaan raita ja kiiltopaju näyttävät olevan biologista vesakontorjuntaa kestäviä, joskin myös niiden kannolle ilmaantuu käsittelyn jälkeen suuri määrä purppuranahakan itiöemiä.
Aiemmin vesakoita torjuttiin perkauksen lisäksi kemiallisesti. Nykyään kemiallisen vesakontorjunnan käyttö on hyvin vähäistä.
Kemialliseen torjuntaan verrattuna biologinen valmiste vaatii huomattavasti pidemmän ajan. Käsittelyvuonna kannoista kuolee tyypillisesti vain 20–30 prosenttia, mutta seuraavien kasvukausien aikana niiden määrä painuu edellä mainituille tasoille.
Puulajien välillä on eroja myös tässä suhteessa. Erityisesti pihlajalla vesojen kuoleminen on hidasta.
Biologiseen vesakontorjuntaan nyt valjastettu purppuranahakka on luonnossa yleisenä esiintyvä lahottaja- ja taudinaiheuttajasieni. Se tarttuu ainoastaan vaurioituneeseen lehtipuuhun tai tuoreeseen kantoon.
Kannossa edetessään sieni syö puuta ja tulee samalla tappaneeksi kantovesat.
Lukessa kehitetty sienikanta on tässä erityisen tehokas. Koska purppuranahakka lisääntyy ainoastaan suvullisesti, eivät sen jälkeläiset ole juuri satunnaista luonnossa esiintyvää purppuranahakkaa tehokkaampia vesakontorjujia.
Siten sientä käytettäessä ei ole pelkoa erityisen vaarallisen patogeenin karkaamisesta metsiimme. Sieni ei tartu havupuihin.
Luke testaa tänä kesänä biologista vesakontorjuntavalmistetta aiempaa laajemmin. Kesän aikana tehdään taimikon varhaisperkauksen työmaita raivaussahalla ja taimikonhoitokoneilla, joissa on levityslaitteistot.
Näiden kokeiden avulla arvioidaan nykyisten levityslaitteistojen toimivuutta ja mahdollisia kehittämistarpeita sekä saadaan ensimmäinen käytännön olosuhteisiin perustuva arvio siitä, kuinka merkittäviä kustannussäästöjä biologinen vesakontorjunta voisi tuottaa metsätalouteen.
Sienen levittämiseen haetaan mahdollisimman kustannustehokasta ratkaisua. Ongelmana on sieniliuoksen kohdentaminen vesojen leikkauspinnoille.
”Ei ole mitään järkeä levittää torjunta-ainetta holtittomasti. Silloin sen menekki nousee valtavan suureksi, työ hidastuu ja kustannukset nousevat”, Hamberg huomauttaa.
Jarmo Palokallio
Leena Hamberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
