Innostuvatko suomalaiset kolmesti uurnille? "Kotikunnalla voi olla poikkeuksellisen suuri merkitys vaalityössä"

Aiempia vaaleja tarkastelemalla ei voi vetää kovin selkeitä johtopäätöksiä siitä, vaikuttavatko samana vuonna pidettävät vaalit äänestysaktiivisuuteen. Kuva: Kari Salonen

Vuoden 2019 vaalisuma voi näkyä vaaliähkynä tai -väsymyksenä.

Eduskuntavaalit käydään huhtikuussa, EU-vaalit toukokuussa. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään aikaisintaan syksyllä.

"Totta kai kolmet vaalit syövät toisiltaan vähän huomiota", sanoo politiikan tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta.

Aiempia vaaleja tarkastelemalla ei kuitenkaan voi vetää kovin selkeitä johtopäätöksiä siitä, vaikuttavatko samana vuonna pidettävät vaalit äänestysaktiivisuuteen, sanoo tutkija Ville Pitkänen e2 Tutkimuksesta.

Vuoden 2000 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus notkahti erityisen voimakkaasti ja jäi ennätysalhaiseksi, 55,9 prosenttiin. Syynä pidettiin vaaliväsymystä, olihan alkuvuonna käyty presidentinvaalit ja vuonna 1999 eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Myös eurovaalien äänestysaktiivisuus oli alhaisempi kuin koskaan, 30,1 prosenttia.

Myös 2012 kuntavaalien äänestysaktiivisuus laski hieman. Ne pidettiin syksyllä, tammikuussa oli käyty presidentinvaalit.

Toisaalta vuonna 2004 syksyn kuntavaalien äänestysprosentti nousi edeltävistä vaaleista, vaikka kesäkuussa oli eurovaalit.

Eurovaaleissa äänestysaktiivisuuden notkahduksen vaara on todellinen, Pitkänen arvioi.

Vaaliväsymyksen lisäksi äänestysprosenttia voivat painaa Suomen hallitusneuvottelut. Kiinnostuneiden kansalaisten ja median huomio voi olla EU-vaalien aikaan Suomen hallituspohjassa ja hallitusohjelmassa.

"Myös puolueiden huomio väistämättä hallitusneuvotteluissa, mikä voi heijastua eurovaalikampanjointiin", Pitkänen arvioi.

Kahdet peräkkäiset vaalit ovat puolueille haastavat – kuinka puolueaktiivit saadaan mukaan uuteen rypistykseen heti eduskuntavaalien jälkeen?

Eduskuntavaalit ovat puolueille prioriteetti numero 1, muistuttaa Pitkänen. Myös ulkopuoliset rahoittajat lahjoittavat rahaa kenties mieluummin eduskuntavaaliehdokkaiden kampanjoihin – mikä voi olla pois eurovaaliehdokkaiden vaalikassoista.

Entä sitten kolmannet vaalit samana vuotena?

Tampereen yliopiston politiikan tutkija Sami Borg arvelee maakuntavaalien äänestysprosentin asettuvan noin 50 prosenttiin, kunta- ja eurovaalien väliin.

Pitkäsen mukaan Suomessa on ollut vaaleja peräkkäin samana vuotena, mutta ei näin lähellä toisiaan. Vuonna 1996 järjestettiin Suomen ensimmäiset eurovaalit ja kuntavaalit samana päivänä. Tuolloin kuntavaalien äänestysaktiivisuus laski rutkasti. Sen tulkittiin osin johtuvan vaaliväsymyksestä, koska 1994 oli äänestetty EU-kansanäänestyksessä ja presidentinvaaleissa ja 1995 eduskuntavaaleissa.

"Tämän päivän perspektiivistä selitys ei ole aivan pitävä, koska kuntavaalien äänestysaktiivisuus laski pysyvästi alemmalle tasolle", Pitkänen kertoo.

Ensimmäisiin maakuntavaaleihin liittyy muitakin kysymysmerkkejä kuin vaaliväsymys. Hahmottavatko äänestäjät, mitä uudet maakunnat tekevät? Riittävätkö puolueiden rahat, saadaanko kiinnostavia ehdokkaita mukaan?

Turun yliopiston tutkija Mikko Leino arvelee, että puolueet haluavat maakuntavaaleihin kampanjavetureiksi valtakunnanpoliitikkoja.

Ensimmäisissä maakuntavaaleissa maakuntavaltuustoihin valitaan maakunnan koon mukaan 59–99 valtuutettua. Ehdokaslistoista tulee pitkiä. "Ne tuovat lisädynamiikkaa ehdokasasetteluun", sanoo Leino.

"Kotikunnalla voi olla poikkeuksellisen suuri merkitys vaalityössä. Pitkälle listalle mahtuu ehdokas maakunnan joka kunnasta."

Äänien keskittäminen oman kunnan ehdokkaan taakse voi Leinon mukaan korostua maakuntavaaleissa.

"On merkitystä, että oma seutukunta on edustettuna valtuustossa, kun päätetään, missä sote-palvelut sijaitsevat."

Maakuntavaalien tärkein vaaliteema on sote-palveluiden järjestäminen. Muita teemoja voivat olla maakunnallinen identiteetti ja suhde maakuntaa rahoittavaan valtioon. "Kielikysymykset voivat nousta joissain maakunnissa vaaliteemaksi", Leino sanoo.