Pihasuden ampuminen hyväksytään,oikeuden ottamista omiin käsiin ei
Suomalaisista 73 prosenttia ei hyväksy suurpetojen salakaatoja, kertoi MTV3:n toissa sunnuntaina julkistama kysely.
Jos mukaan otetaan vain kantaa puoleen tai toiseen ottaneet, suurpetojen salakaadot saavat tuomion 78–22. Neljän vuoden maksimirangaistus on kuitenkin liian ankara, niukka enemmistö katsoo.
Myös Maaseudun Tulevaisuus kysyi toissa viikolla verkkosivujen lukijoiltaan, mitä mieltä he ovat luvattomasta susien ampumisesta. 2 536 vastaajasta vajaa kolmannes ilmoitti ymmärtävänsä oman käden oikeutta.
Verkossa vastanneet olivat tavallista tuplasti ärhäkämpiä. Salakaatojen ymmärtäjiä oli vain 16 prosenttia, kun Maaseudun Tulevaisuus kysytti asian oikeassa mielipidekyselyssä viikko sitten.
MT:n verkossa ja gallupissa oli sama kysymys. Verkon kysymyksestä periytyi ongelma: vastaajan piti valita, ottaako kantaa oman käden oikeuteen vai pihaan tulleen suden ampumiseen. Vertailu MTV3:n kyselyyn viittaa siihen, että oman käden oikeutta ymmärtävät halusivat tuoda esiin ensi sijassa sen kantansa.
Pihasusien välittömästi ampumisen hyväksyy 38 prosenttia. Arvattavasti salakaatoja ymmärtävät 16 prosenttia ovat samaa mieltä, joten ainakin 54 prosenttia hyväksyy pihapiiriin tulevan suden ampumisen.
MTV3:n kyselyn mukaan kansan enemmistö on sitä mieltä, että suurpetoja on Suomessa sopivasti tai liian vähän. Joka kolmannen mielestä suurpetoja on liikaa.
Maatalouden tuotantoeläimiin kohdistuvien petovahinkojen korvaaminen on suomalaisille selviö. Vain joka kymmenes jättäisi vastuun pelkästään omistajalle.
Koirien korvaaminen on niin ikään selvää suurelle enemmistölle – mutta vain pihapiirissä. Pihapiirin ulkopuolelle juoksemaan päästetty koira on enemmistön mielestä kokonaan omistajan vastuulla.
Metsästyksessä olevan koiran osalta mielipiteet jakautuvat. Enemmistön mielestä vastuu on kuitenkin metsästäjällä.
Jos peto tappaa pihapiirissä koiran tai kissan, suomalaisten mielestä pitää korvata uuden pennun lisäksi eläimen käyttöarvo.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuodelta 2010 määrittelee eläinten korvausarvot. Esimerkiksi lypsy- ja emolehmän hinta on 760, teuraslampaan 105, siitosvaatimen 523,95 ja mehiläispesän 300 euroa. Kissalle ei ole arvoa.
Puhdasrotuisen koiran perusarvo on 1 200 ja sekarotuisen 800 euroa. Koulutetun yli 1,5-vuotiaan käyttökoiran perusarvo on 2 000 euroa, ja erilaisista tutkimuksista ja kilpailutuloksista voi kertyä lisäarvoa jopa viisinumeroiseen lukuun.
Suomen ajokoirayhdistyksen verkkosivuilla oleva vakuutusarvotaulukko antaa kou-
lutetun ajokoiran perusarvoksi 4 000 euroa. Sen jälkeen lisäarvoa kertyy kuten asetuksessakin.
MT:n kyselyn toteutti Gallup Elintarviketieto. Siihen vastasi noin viikko sitten 1 101 yli 18-vuotiasta. MTV3:n kyselyn toteutti viikkoa aiemmin Think If Laboratories, ja vastaajia oli 1 789. Kyselyissä virhemarginaali on 95 prosentin varmuudella noin 3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
