Ilmainen karttatieto houkuttaa käyttäjiä ja keksijöitä
Hallitus päätti noin vuosi sitten avata Maanmittauslaitoksen hallussa olevat sähköiset maastokartat vapaaseen jakeluun.
Sekä yritykset että kansalaiset ovat voineet hyödyntää karttatietoja yhtä hyvin harrastukseen kuin liiketoimintaan.
Palvelu saavutti heti mittavan suosion.
”Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana tietoja haettiin 50-kertainen määrä koko edellisvuoteen verrattuna”, kertoo Maanmittauslaitoksen tietopalvelukeskuksen johtaja Antti Kosonen.
Käytännössä aineistoa on ladattu vielä paljon tätä enemmän, sillä Maanmittauslaitoksen rinnalle ilmestyi heti uusia jakelijoita. Sen vuoksi on mahdotonta tietää, kuinka laajalle kartat ovat todella levinneet.
Yritykset, joissa kartta-aineistoja on hyödynnetty ennenkin, ovat päässeet entistä halvemmalla.
Ihmiset ovat lisäksi keksineet uutta käyttöä ilmaiselle kartta-aineistolle. Esimerkiksi gps-laitteisiin on luotu vapaaehtoisvoimin maastotietokantaan perustuva pohjakartta.
Luovuus kartta-aineistojen käytössä nousi esiin Apps4Finland-kilpailussa, jossa kisattiin avoimen datan hyödyntämisessä.
Kolmesta palkitusta sovelluksesta yksi hyödyntää maastotietokantaa. Karttapullautin-niminen sovellus yhdistää maastotietokannan ja laserkeilausaineiston tiedot suunnistukseen soveltuvaksi kartaksi.
Karttojen myyntituloista luopumisen on arvioitu vähentäneen Maanmittauslaitoksen tuloja noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Se on helpohkosti mitattava luku, toisin kuin vapaasta paikkatiedosta koituva hyöty.
”Jos avaaminen edistää valtakunnan kattavan, tarkimman aineiston käyttöä, todennäköisesti varat säästyvät jo tehostuneen viranomaistoiminnan kautta”, Kosonen arvelee.
Tiedon avaamispäätöksen taustalla on EU:n Inspire-direktiivinä tunnettu asetus. Se määrittää joukon paikkatietoaineistoja, joiden on oltava kansalaisten saatavilla yhtenäisessä muodossa kautta unionin.
Kaikkea paikkatietoa ei kuitenkaan vapauteta. Esimerkiksi kiinteistörekisterissä paikkatietoon yhdistyvät henkilötiedot. Kiinteistörekisterin vapaa penkominen kiinnostaisi todennäköisesti monia, mutta etusijalla on henkilösuoja.
”Kiinteistörekisteristä voidaan luovuttaa tietoja vain laissa määriteltyihin tarkoituksiin. Ne ovat periaatteessa julkisia tietoja, mutta julkisuus ei merkitse samaa kuin avoin data.”
Sähköisen käyttöliittymän kautta kiinteistörekisteriin pääsevät esimerkiksi pankit ja kiinteistönvälitysyhtiöt.
Vaikka maa-alueiden maastotiedot ovat vapaassa jakelussa, merialueiden karttatieto on pysynyt maksullisena kauppatavarana Liikenneviraston hallussa.
Sähköisten merikorttien rajoitettua jakelua perustellaan turvallisuudella. Vapaassa jakelussa saattaisivat levitä vanhentuneet merikortit, joissa ei ole uusimpia tietoja väylien ja merimerkkien muutoksista.
”Siinä joudutaan miettimään riskejä. Liikennevirastolla on suuri vastuu siitä, että tieto on oikeaa”, Kosonen selittää.
Merialueiden tietoja pääsee kuitenkin tarkastelemaan maksutta Paikkatietoikkuna-sivustolta.
Sivustolla on Karttaikkuna-verkkopalvelu, jossa samasta karttanäkymästä voi katsella eri viranomaisten keräämää karttatietoa. Tarjolla on meri- ja maastokarttojen ohella runsaasti erilaista tietoa metsäbiomassan määrästä eri kaupunkien opaskarttoihin.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
