Passipaikalla Tuli valmiiksi
Maailma on nyt valmis. Eduskunta esittää, että seuraavalla vaalikaudella sallittaisiin samaa sukupuolta olevien meno avioliittoon. Homoliittokeskustelu ei ollut kunniaksi kummallekaan osapuolelle eikä Suomen maineelle sivistysvaltiona, jos sellaista yleensä on.
Ehkä viisaimmin puhui Elisabeth Nauclér (r.), joka erään toisen asian yhteydessä totesi, että vähemmistöön kuuluminen ei koskaan ole mikään etuoikeus. Nauclér kuuluu kolmeen vähemmistöön, ruotsinkielisiin, ahvenanmaalaisiin ja maahanmuuttajiin. Kaikkia näitä ryhmiä on eduskunnassa voimakkaasti kadehdittu.
Sankariksi nousi värittömänä pidetty arkkipiispa Kari Mäkinen, joka uskalsi puolustaa yhden vähemmistöryhmän oikeuksia kovasta metelistä huolimatta. Arkkipiispa ei ole Suomessa sellainen kirkkoruhtinas kuin jossain muualla. Mäkinen kuitenkin todisti, että Suomen kirkoissa saarnataan vielä kristillistä evankeliumia eikä omatekoista mooseksenoppia, kuten sosiaalisessa mediassa.
Ministeri Päivi Räsänen (kd.) moitti pääministeri Alexander Stubbia (kok.), joka otti kantaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Pääministerin pitäisi kuulemma olla poliittisissa kysymyksissä puolueeton.
Yleisen käsityksen mukaan pääministeri on Suomen johtava poliittinen toimihenkilö 24/7. Lopun aikaa Stubb on kokoomuksen puheenjohtaja.
Käsitteet sekoitti oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, joka ratkaisi, että kirkkoministeri Räsänen esiintyi kesällä 2013 Kansanlähetyspäivillä Kankaanpäässä yksityishenkilönä. Näin oikeuslaitos säästyi laiskuuttaan selvittämästä, yllyttikö istuva ministeri siellä rikkomaan lakia.
Syksyn mittaan eduskunnassa on useaan otteeseen keskusteltu saamelaisten asiasta. Värikkäät lapinpukuiset ovat istuneet tunnista toiseen lehterillä.
Ydinkiistaa käydään siitä, kuka on saamelainen ja kuka saa äänestää saamelaiskäräjien vaalissa. Nykyedustajista enontekiöläistaustaisella Heikki Autolla (kok.) on tämä oikeus.
Pelkkä syntyperä ei riitä saamelaisuuteen. Heikki Auton koulutoveri Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoi, miten joku sisaruksista pääsee saamelaiseksi ja toinen ei. Saamelaiskäräjät itse päättää valitsijoistaan.
Savukoskelainen Eeva-Maria Maijala (kesk.) totesi olevansa poronhoitaja, äitinsä olevan Aikioita kuten suuri osa saamelaiskäräjiä, isänsä puhuneen saamea Norjan poromiesten kanssa ja poikansa alkavan opiskella saamea koulussa. Silti häntä ei 2 000:n muun niin sanotun keminsaamelaisen kanssa hyväksytä saamelaiseksi.
Eduskunta kävi kokoontumassa Kauhajoella 75 vuoden tauon jälkeen. Usein eduskunta ei Helsingin ulkopuolelle lähde. Ainakin Porvoossa on käyty juhlimassa.
Koskaan ei liene täysin selvinnyt, miksi eduskunta lähti syksyllä 1939 Kauhajoelle. Halusiko talvisodan pääministeri, Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti poliitikot pois jaloista pyörimästä? Helmikuussa 1940 eduskunta palasi Helsinkiin rauhaa tekemään. Jatkosodan aikana se ei pommituksista huolimatta lähtenyt mihinkään.
Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) korosti Kauhajoella, että Suomi oli niitä harvoja maita, joissa koko toisen maailmansodan ajan istui toimiva parlamentti ja sen luottamusta nauttiva poliittinen hallitus.
Lujaksi vakiintuneella parlamentaarisella menolla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että täällä siirryttiin hämmästyttävän pienin vaurioin rauhan kauteen. Torikokouksista ei ollut eduskuntamme kaatajaksi.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
