Sipilä: Biotalous on Suomen uusi tie
Keskusta ilmoitti vaihtoehtonsa hallituksen politiikalle puheenjohtaja Juha Sipilän kirjoittamassa pamfletissa Vaihtoehto.
Kuntauudistukseksi keskusta suosittelee maakuntamallia, jossa kuntien määrä säilyisi kutakuinkin ennallaan.
Sipilä perusteli mallia paikallisen voiman säilymisellä kunnissa.
”Kunnilla on tärkeä rooli paikallisten työpaikkojen synnyssä. Jos kuntia olisi esimerkiksi 70, ei moni nykyisistä yrityksistä olisi syntynyt lainkaan”, Sipilä sanoo.
Keskustan mallissa kunta hoitaa tehtävät, jotka liittyvät paikalliseen arkeen, kuten päivähoidon, peruskoulun, kulttuurin ja liikunnan. Maakunta järjestäisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä suunnittelisi maan käyttöä laajemmin.
”Malli purkaa nykyistä hallintorakennetta. Se on yksinkertainen ja kaksiportainen hallinnon malli.”
Suomen taloutta korjataan keskittymällä biotalouteen. Se on Sipilän mukaan kaiken luonnosta saatavan raaka-aineen hyödyntämistä ruokana, polttoaineina, kuituina ja lääkkeinä.
Biotalous kaipaa vetoapua yhteiskunnalta, pelkät markkinavoimat eivät sen kasvuun riitä.
”Nyt kuitenkin edellisen hallituksen päättämä risupaketti on pysähdyksissä. Markkinoilla on epävarmuus siitä, miten tukipolitiikka jatkuu”, Sipilä kritisoi hallitusta.
Biomassa ei ole ainoastaan puuta, vaan siihen kuuluvat esimerkiksi maatalouden sivuvirrat, jalostavan teollisuuden uusiutuvat osat, yhdyskuntajäte sekä muu luonnosta saatava biomassa kuten levä, ruo’ot ja roskakala.
Sipilä myöntää, että pamfletti kosiskelee yrittäjiä.
”Yrittäjien kautta talouteen tulee lisää työtunteja ja kasvua. Olen iloinen, että yrittäjäehdokkaiden määrä kuntavaaleissa nousi viime vaaleista.”
Eurooppaa jäytää Sipilän mielestä neljä eri kriisiä. Ensinnäkin euroa ei saa päästää kaatumaan, koska silloin koko maanosa joutuisi lamaan.
Mutta Sipilä haluaa, että poliittinen takuupiikki laitetaan kiinni.
”Kreikka ei ainakaan selviydy veloistaan. Jos se irtaantuu eurosta, en näe, että se vielä tarkoittaisi euron hajoamista.”
Toinen kriisi on kustannuskriisi. Eurooppalainen tuotanto on liian kallista, joten emme pärjää maailmanmarkkinoilla.
Kolmas kriisi on vanheneminen. Suuret ikäluokat poistuvat työelämästä ja maksajien määrä vähenee.
Sitten on vielä poliittisten järjestelmien kriisi, joka näkyy ääriliikkeiden nousuna.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat