Rikkaat maat rohmuavatmaapallon luonnonvaroja
MARCEL MOCHET/AFP/LEHTIKUVA Suurten petokalojen saalismäärät ovat vähentyneet dramaattisesti viimeisten 50 vuoden aikana etenkin Pohjois-Atlantin ja pohjoisen Tyynenmeren rannikkoalueilla. Kuvassa ranskalainen tonnikalanpyyntialus. Kuva: Viestilehtien arkistoMaailman luonnonsäätiön WWF:n tuoreen Living Planet -raportin mukaan ihmiskunta kuluttaa 1,5-kertaisesti sen, mitä maapallo pystyy tuottamaan.
Viisi maata, joilla on suurin ekologinen jalanjälki asukasta kohti, ovat Qatar, Kuwait, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Tanska ja Yhdysvallat. Suomi on sijalla 11.
Ekologinen jalanjälki kertoo, miten paljon uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa pinta-alaa tarvitaan kulutuksemme kattamiseen ja hiilidioksidipäästöjemme sitomiseen.
Masentavasta tuloksesta huolimatta suomalaisten ei tarvitse vaipua epätoivoon, sillä omilla kulutustottumuksilla voi vaikuttaa paljon.
”Kasvisten ja kausiruuan suosiminen ruokavaliossa sekä ruuan haaskauksen vähentäminen ovat tärkeitä muutoksia”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder muistuttaa.
Tärkeimmät syyt, miksi Suomi sijoittuu vertailussa niin korkealle, ovat pitkät välimatkat ja talojen lämmitys fossiilisilla polttoaineilla.
Tanskan sijoittuminen Suomea korkeammalle selittyy maan suurella viljelysmaapinta-alalla sekä toisaalta Suomea huomattavasti pienemmällä metsäpinta-alalla.
WWF julkaisee Living Planet -raportin joka toinen vuosi. Ekologisen jalanjäljen lisäksi raportti tarkastelee muutoksia luonnon monimuotoisuudessa.
Monimuotoisuus heikkenee erityisesti tropiikin köyhissä maissa, kun länsimaissa kehitys on kulkenut myönteiseen suuntaan.
”Olemme rikkaissa länsimaissa onnistuneet muun muassa lainsäädännön ja suojelualueiden avulla lisäämään useiden eliölajien, kuten merikotkan, saukon ja saimaannorpan, kantoja. Samalla kulutuksemme hävittää lajeja ja niiden elinympäristöjä trooppisissa maissa”, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen toteaa.
Länsimaiden ekosysteemien tila ei silti ole välttämättä kovin hyvä, sillä mittausten alkaessa 1970-luvulla ympäristömyrkkyjen määrä oli suuri.
Trooppisissa maissa tuotetaan suuri osa länsimaalaisten käyttämistä hyödykkeistä tai niiden raaka-aineista.
”Ulkomaisten yritysten investoinnit esimerkiksi Papua-Uudessa-Guineassa ovat vieneet yli viisi miljoonaa hehtaaria maata erityisesti palmuöljyn ja metsäplantaasien tuotantoon. Tämä heikentää paikallisten mahdollisuuksia hyödyntää maitaan”, Luukkonen jatkaa.
Raportin mukaan monimuotoisuus on heikentynyt eniten trooppisilla vesialueilla.
Kalastuksen pyyntimäärät ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti viisinkertaisiksi vuosien 1950–2005 aikana.
”EU-maiden kalastus on siirtynyt kauas unionin vesialueiden ulkopuolelle, erityisesti Länsi- ja Itä-Afrikan trooppisille vesille. Suomalaistenkin syömästä kalasta 70 prosenttia tulee ulkomailta”, Luukkonen kertoo.
Suurten petokalojen pyynti on muuttanut merien ekologisia yhdyskuntia, kun ravintoketjun alimpana olevien pienten lajien kannat ovat lisääntyneet ja suurten lajien huvenneet.
Muutos heikentää korallien elinvoimaisuutta ja lisää levien määrää.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
