Peltoja valvotaan jatkossaehkä omalla puhelimella
Jukka Pasonen Kuva: Viestilehtien arkistoPeltotukivalvonnoista ei pääse mihinkään, mutta voisiko viljelijä itse hoitaa niistä osan? Tällaisen idean esitti joukko bittinikkareita kesällä Seinäjoella järjestetyllä Komia camp -innovaatioleirillä.
Omavalvontaan tarvittaisiin vain sovellus eli appsi, jonka viljelijä asentaa esimerkiksi puhelimeensa, maatalouden ja tietotekniikan asiantuntijoista koostunut tiimi pohti.
Innovaatiokisan tuomaristossa istuneet viranomaiset suhtautuivat alun perin ideaan nihkeästi. Se ei ole ihme, sillä tällä hetkellä lainsäädäntö estää tukien omavalvonnan.
Tiimi itse uskoi kuitenkin ideaansa. He uskoivat siihen niin vahvasti, että he päättivät osallistua sillä Manner-Suomen maaseutuohjelman valtakunnalliseen ideahakuun.
Hakemus jätettiin pari viikkoa sitten, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kirsi Mäkiniemi. Mikäli hankerahoitus saadaan, omavalvontasovelluksen kehitystyö käynnistyy.
Ensimmäisiä testejä sillä voitaisiin tehdä jo ensi kesänä, ja pilottikäytössä se voisi olla esimerkiksi tietyllä hallinnollisella alueella kahden vuoden sisällä.
Hankkeen valmisteluun halutaan Mäkiniemen mukaan myös hallinnon edustajia vähintään ohjaavaan rooliin.
Varsinaista appsia lukuun ottamatta tekniset edellytykset omavalvonnalle ovat käytännössä jo olemassa, Mäkiniemi toteaa.
”Valtaosalla viljelijöistä on jo käytössään älypuhelin. Niissä on automaattisesti gps-paikannus, jonka avulla sovellus tunnistaa viljelijän sijainnin. Lisäksi kaikissa älylaitteissa tai puhelimissa on kamera, jolla voi ottaa kuvia.”
Omavalvonta soveltuisi Mäkiniemen mukaan esimerkiksi lohkon kasvilajitietojen, kerääjäkasvien ja kasvipeitteisyyden todentamiseen.
”Kun viljelijä on lohkolla, hän voisi ottaa lohkosta kuvia sovellukseen puhelimensa kameralla. Valokuva on määritelty nykyisin käytettävässä valvontaohjeessa valvontadokumentin veroiseksi. Puhelimen gps-paikannus liittää kuvaan paikkatiedon. Sen avulla on todennettavissa, millä lohkolla kuva on otettu. Lisäksi kuvaan tallentuu aika, jolloin se on otettu”, Mäkiniemi kertoo.
”Kuva toimisi myös viljelijän oikeusturvaa parantavana todisteena.”
Varsinaisen valvonnan tekisi tämän jälkeen viranomainen, joka saisi mobiilisovellukseen tallennetut kuvat omalle koneelleen.
Sen sijaan pinta-alavalvontaa appsilla ei voi tehdä.
”Se vaatisi jatkossakin valvojan käyntiä tilalla tai jonkin muun digitaalisen valvontamenetelmän käyttöä, mitä selvitämme myös hankkeessa”, Mäkiniemi toteaa.
Mäkiniemen mukaan Snap2proofiksi nimetty valvontakonsepti toisi hallinnolle valtavat säästöt.
”Olisi ollut vain ajan kysymys, koska tällainen sovellus laajennuksineen ideoidaan.”
Hän ei näe ongelmana sitä, ettei nykyisellään lainsäädäntö omavalvontasovellusta hyväksy.
”Turhaa byrokratiaa purettaessa ja säästöjä haettaessa mikään ei saa olla kiveen hakattua. Jos säästöjä ja valvontojen sekä maksatusten nopeutumista halutaan, lainsäädännön täytyy joustaa.”
”Viljelijälle tästä koituu hieman lisätyötä vaikkapa kasvustohavaintojen teon yhteydessä, mutta arvelisin monen valitsevan mieluummin tämän kuin riskin varsinaisen valvonnan osumisesta omalle tilalle.”
Hallinnon säästöt olivat yhtenä perusteena myös kesäkuussa, kun omavalvontasovellus valittiin Seinäjoen innovaatioleirillä oman sarjansa parhaaksi ideaksi. Tiimi osallistui sovelluksella maatalouden digitalisaatiota edistävien innovaatioiden sarjaan.
Innovaatioleirin ideana oli koota yhteen eri alojen asiantuntijoita pohtimaan arjen haasteita ja sitä, millaisia ratkaisuja niihin voitaisiin saada digisovelluksilla.
Leirillä oli kaksi teemaa, maatalous ja liikenne.
Mäkiniemen mukaan useimmat omavalvontasovelluksen kehittäneen tiimin jäsenet eivät tunteneet toisiaan ennalta.
Siihen kuuluivat hänen lisäkseen Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiön Into Seinäjoen agroteknologian asiantuntija Jussi Yli-Hukkala, Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat Ilkka Lehtola ja Lauri Pihlajamäki, viljelijä Kari Alasaari Lapualta, Suonentiedon kehityspäällikkö Juha Hartikainen, projektipäällikkö Ari Sivula Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, tohtorikoulutettava Ville Matikainen Aalto-yliopistosta ja Kurikan maaseutupäällikkö Pirjo Tammela.
Lisäksi tiimiä sparrasivat muun muassa Riikka Kivekäs Maanmittauslaitoksesta ja Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
