Viikonloppuna kaljalle, hinnasta viis
Markku Vuorikari Hyvinkääläinen Jari pitää huolen, etteivät lapset näe häntä koskaan humalassa. Alkoholia hän juo pääasiassa viikonloppuisin. Baarissa suurkulutuksen raja yleensä ylittyy. Kuva: Viestilehtien arkistoHYVINKÄÄ, PARIKKALA, TURKU (MT)
Kolme-nelikymppiset Leena, Pasi, Jari ja Kimmo istuvat perjantaina kahden aikaan iltapäivällä hyvinkääläisen baarin terassilla. Käsillä on kesän viimeiset lomapäivät.
Leenan lapset ovat isänsä luona, joten äidillä on vapaa viikonloppu. Lasten nähden hän ei esiinny humalassa. Myös Jari kertoo, ettei hänen murrosikäiset lapsensa ole koskaan nähneet isää kännissä. Periaate on vahva koko porukalla.
Seurue pohtii, että nuorten juomista hillitään parhaiten näyttämällä esimerkkiä kotona, keskustelemalla päihteistä ja valvomalla nuorten tekemisiä.
”Olen paljon huolestuneempi nuorten huumeidenkäytöstä”, toteaa Leena. Hän tietää, että Hyvinkäällä liikkuu paljon huumeita ja niitä käytetään alkoholin kanssa.
”Parikymppisiä näkee tuolla aivan sekaisin.”
Leena pelkää, että tilastoissa näkyvä nuorten raitistuminen johtuu lisääntyneestä huumeidenkäytöstä.
Pöydässä kaikki ovat sitä mieltä, että vanhempien on parempi ostaa alaikäisille kaljat itse.
”Jostain ne päihteitä kuitenkin saavat”, joku toteaa.
Yhteisen tuttavan 16-vuotias poika joutui vastikään sairaalaan ostettuaan kadulta pimeän pullon. Trokareita on Hyvinkäällä paljon.
Leena toivoisi, että baareissa oltaisiin tarkempia ikärajojen suhteen. ”Hyvinkäällä portsarit päästävät alaikäisiä sisään.”
Seurueen mielestä hintojen nosto ei vähennä juomista. Useimmat hakevat siiderit ja lonkerot Virosta, koska ne ovat täällä niin kalliita.
”Sama se, mitä alkoholi maksaa, juon sitä joka tapauksessa”, Kimmo uhoaa.
Pasin mielestä on parempi napauttaa kännit kerran viikossa kuin tissutella pitkin viikkoa. Leena on samaa mieltä. Hän on nähnyt, miten naukkailu johtaa alkoholismiin.
Suurkulutuksen kertaraja, naisilla 5 annosta ja miehillä 7, ylittyy ainakin seurueen miehillä joka kerta baarissa ollessa.
”Sellaista kertaa ei olekaan, että yhdelle oluelle lähteminen jäisi oikeasti yhteen. Aina otetaan toiset ja kolmannet...”, joku toteaa ja muut nauravat nyökytellen.
Porukan miehet meinaavat jatkaa juomista myös seuraavana päivänä. Leena sen sijaan makaa sohvalla ja syö pitsaa.
”Kummasti juomisesta tulee aina morkkis, vaikkei olisi mitään tyhmää tehnytkään. No, hyvä toisaalta. Eipähän ole vaaraa alkoholisoitua.”
Kimmo potee morkkista vain rahanmenosta. Hän hörppää tuopista 4,20 euron hintaista olutta.
Kaikkien mielestä alkoholinkäytöstä tulee ongelma vasta, jos ei suoriudu töistään.
Pöytään vaappuu kuusikymppinen mies, joka esittäytyy nimellä ”Aa Wee”. Paidan rinnuksessa on tupakan polttamia reikiä. Hän luettelee lähialueen baarien tuoppien hinnat kuin apteekin hyllyltä. 3,5 eurolla irtoaa halvin kalja.
”Juominen ei riipu rahasta ikinä”, tokaisee ennenaikaisella eläkkeellä oleva Aa Wee. Hän kertoo ryyppäävänsä lähes päivittäin yli 15 annosta. Juotu on jo 40 vuotta. Siitä asti, kun isoäiti perusti baarin ja Aa Wee pääsi sinne töihin.
Kroppa on kestänyt kuulemma urheilullisen nuoruuden takia. Aa Wee ei itse ole huolissaan juomisestaan, mutta sukulaiset ovat.
”Alle viisikymppisiä kavereita on hautausmaa pullollaan”, hän toteaa ja imaisee tupakkaa.
Seurueeseen liittyy myös Ani, joka on ollut ravintola-alalla töissä 80-luvun lopulta saakka.
”Baariammattilaisista puolet on tavalla tai toisella alkoholisoituneita”, hän arvioi.
Baarikulttuuri on muuttunut niin, että ennen tultiin aikaisin ja lähdettiin kotiin aikaisin. Nykyään otetaan kotona pohjat ja lähdetään baariin vasta puoliltaöin. Anin mukaan kalliit hinnat pistävät ihmiset ryyppäämään kotona.
Pelottava ilmiö ovat sekakäyttäjät. Ani ei uskalla enää itse heittää huonosti käyttäytyviä ulos, vaan siihen tarvitaan portsari.
Vuonna 1999 Pietarista Suomeen muuttanut Liina Mehiläinen pitää suomalaisten alkoholinkäyttöä liiallisena.
”Aina sanotaan, että venäläiset juovat paljon vodkaa, mutta hyvin sen suomalaisetkin osaavat.”
Eniten Mehiläinen ihmettelee sitä, että naisetkin juovat, ja nuoret. Niin Suomessa kuin Venäjälläkin.
”Tanssimaan mennessäkin pitää olla kännissä. Maailma on muuttunut paljon.”
Mehiläinen epäilee, että kulutusta voitaisiin vähentää vain myyntiä rajoittamalla. ”Korkea hinta tuskin vaikuttaisi. Ne jotka haluavat juoda, löytävät rahan aina jostain.”
Mehiläinen itse käyttää alkoholia vain lääkkeenä, lusikallisen kerrallaan.
Mehiläisen vieraana Suomessa oleva Anatoli Petrov toteaa, että Suomen ja Venäjän ero on huolehtiminen.
”Venäjällä monissa kylissä asuu paljon työttömiä, jotka vain juovat. He eivät edes syö, elävät vodkalla. Kukaan ei välitä heistä.”
Nimettömänä pysyttelevä parikkalalainen seitsemänkymppinen pariskunta uskoo, että alkoholiongelman kitkeminen alkaa asennekasvatuksesta, kodista ja koulusta.
”Suomen ilmapiiri on liian alkoholimyönteinen. Alaikäistenkin juominen hyväksytään usein perhejuhlissa”, nainen toteaa.
He eivät kuitenkaan usko, että jyrkät kiellot toisivat tulosta. Ongelmakäyttönä mies pitää sitä, että juo joka päivä kolme annosta tai enemmän. ”Siitä on tullut silloin tapa, ja tavoista on vaikea päästä eroon.”
Hallittuna käyttönä hän pitää sitä, että kotona voi olla useampikin pullo viinaa, mutta niitä ei tarvitse juoda.
Suurkulutuksen rajat kuulostavat heidän mielestään hyvin paljolta. ”Harvan elimistö kestää sellaista pitkään.”
Mies ei ole käyttänyt neljään vuoteen alkoholia. ”Paitsi kokkauksessa”, hän naurahtaa. Erityistä syytä raittiuteen ei ole.
Nainen kertoo, ettei juo alkoholia viikolla. Viikonloppuisin hän välillä nauttii siiderin tai pari tai viiniä.
”Alkoholi on Suomessa yhteinen tabu. Siitä ei puhuta, vaikka lähes jokaisen lähipiirissä on joku, jolla on ongelmia sen kanssa”, pohtii kolmekymppinen nainen Turusta.
Ongelmakäyttönä hän pitää tilannetta, jossa alkoholin käyttö alkaa aiheuttaa mielipahaa lähipiirille, vaikeuttaa työntekoa ja rapauttaa kuntoa.
Nainen uskoo, että mainonnan rajoittaminen sekä lasten ja nuorten parempi kontrolloiminen auttaisivat alkoholiongelmassa.
”Pitäisi myös pystyä puhumaan siitä, onko oikein, että Suomessa voi olla kunnon kännissä missä vaan: lätkämatsissa, kadulla, perhejuhlissa.”
Nainen on huomannut, että kesälomalla oma alkoholinkäyttö lisääntyy. Suurkulutuksen rajat ainakin kerta-annoksissa mitattuna ylittyvät silloin tällöin.
”Oma suhteeni alkoholiin on mutkaton. En pelkää riippuvuutta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä nautiskelevampi olen juomisen suhteen.”
KATJA KOLJONEN
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
