Ministeri uskoo pienten kuntien äänen vahvistuvan sote-palveluissa
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan on aiheellinen huoli, miten pienten kuntien ääni kuuluu tulevaisuudessa sote-päätöksenteossa.
”Täytyy kysyä, mikä on nykytila”, Huovinen sanoi tiistaina Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta esitellessään.
Huovisen mukaan vahvat sote-alueet ja kansallinen ohjaus ovat keinoja, joiden avulla pienet kunnat saavat äänensä nykyistä paremmin kuuluviin.
Lakiesitys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lähti maanantaina lausunnoille.
Kunnanvaltuustoilta kysytään, mihin sote-alueeseen kunnat haluavat liittyä.
Periaatteessa sote-alueet mukailevat nykyisten viiden erityisvastuualueen rajoja.
Huovisen mukaan lakiesityksen yksityiskohdat täydentyvät vielä. Esitys oli saatava lausunnoille nyt, jotta se ehtii marraskuussa eduskuntaan.
Lakiesityksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Rahoitusosuuteen vaikuttavat asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus.
”Rahoitus on kirjoitettu auki niin, että se on tulkinnanvarainen. Se luo kunnille epävarmuutta”, sanoo johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.
Sosiaali- ja terveysministeriö kysyykin nyt kunnilta, otetaanko muitakin valtionosuuskriteerejä huomioon – esimerkiksi kunnan syrjäisyys tai saaristoisuus.
Myllärinen muistuttaa, ettei uudistuksen taloudellisia vaikutuksia ole vielä arvioitu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa vaikutusarvionsa syyskuun puolivälissä.
Uutena lakiin kirjataan velvollisuus kuulla asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluista: alueilla on pidettävä kansalaisraateja ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi valvovan viranomaisen Valviran tehtävä laajenee itse palvelun valvonnasta palvelurakenteen valvontaan.
Sote-alueen ylimmässä päättävässä elimessä eli edustajakokouksessa jokaisella kunnalla on vähintään yksi edustaja. Yhdellä kunnalla ei voi olla yli puolta äänimäärästä.
”Kuntia mietityttää, miten yksittäisen kunnan ääni kuuluu yli 60 kunnan sote-alueella”, Myllärinen sanoo.
Perustuslaillinen kysymys on, karkaako päätöksenteko liian kauas kunnantalosta. ”Sote-alueen päätösvalta on laaja, toteutuuko kuntien itsehallinto?”
Yksityisiä yrityksiä edustavan Terveyspalvelualan liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen moittii uudistusta näennäiseksi.
”Maaliskuisessa puolueiden puheenjohtajien linjauksessa annettiin ymmärtää, että järjestäjän ja tuottajan erottaminen terveydenhuollossa olisi vihdoin mahdollista. Kunnalla on kuitenkin jatkossakin molemmat roolit.”
Vuodesta 2017 alkaen julkisten sote-palveluiden järjestäminen on viiden sote-alueen kontolla. Sote-alueet ovat kuntayhtymiä.
Palveluiden tuottajat ovat kuntia tai kuntayhtymiä. Ne voivat tuottaa palvelut itse tai hankkia niitä muilta kunnilta, järjestöiltä ja yrityksiltä.
Suomeen tullee vain muutama kymmentä tuottaja-aluetta, sillä tuottajan pitää pystyä vastamaan sekä perus- että erikoistason sote-palveluista kokonaisuutena.
Sote-lakiin ei ole tulossa viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle, kuten kuntaliitoksissa.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
