Tavarantoimittaja moittii keskusliikkeitä tiukoista sopimuksista
Jari Kokkosen mukaan Kesko vaatii kuivilta elintarvikkeilta pitkiä säilyvyysaikoja, mutta seisottaa niitä varastossaan.
Jari Kokkosen yrityksellä on kotitoimisto sekä pieni varastotila Helsingissä. Varastoon mahtuu pienen kontillisen verran elintarvikkeita. Kuva: Sanne KatainenKeskusliikkeiden tavarantoimittajasopimukset vaikeuttavat kuivien elintarvikkeiden parissa toimivien yrittäjien työskentelyä, sanoo kuivattuja hedelmiä Filippiineiltä Suomeen maahantuova Jari Kokkonen.
SOK:n ja Keskon tavarantoimittajasopimukset vaativat lähtökohtaisesti, että kun tuore- tai kuivatuote saapuu keskusvarastolle, täytyy sen elinkaaresta olla jäljellä 80 prosenttia. Sopimukseen voidaan neuvotella pieniä muutoksia.
”Sehän on helppoa, jos tuotteet ovat lyhytikäisiä kuten maito tai juusto. Maito säilyy seitsemän päivää, ja se menee suoraan pakkaamosta kauppaan. Mutta jos tuotteessa on parasta ennen -päivään kaksi vuotta siis 730 päivää, täytyy elinkaarta olla 584 päivää jäljellä, kun se saapuu keskusliikkeiden varastoon”, Kokkonen sanoo.
Kun Kokkonen tekee tilauksen Filippiineille, kestää tehtaalla kolme viikkoa tuotteiden valmistukseen ja viikko niiden vapautukseen varastosta. Kontti matkaa Aasiasta Suomeen laivarahtina viisi viikkoa, minkä jälkeen tullimuodollisuuksiin menee jopa kaksi viikkoa.
”Kun pussi tippuu tehtaalla hihnalle, minulla on 146 päivää aikaa saada se keskusliikkeelle. Myyntiin jää rahdin ja muun jälkeen noin 70 päivää, mikä on todella vähän aikaa kahden vuoden tuotteelle.”
Tammikuussa Kokkonen joutui hakemaan takaisin Keskon varastolta sinne edellisenä päivänä toimittamiaan tuotteita. Kuivahedelmien parasta ennen -päiväykseen oli aikaa hieman alle vuosi.
Kokkosen mukaan Kesko ei anna tavarantoimittajille ennusteita tulevista tilauksista.
”Minä ja tuhannet muut emme tiedä milloin he tilaavat. Kun he tilaavat, meillä pitäisi olla tuotteita sopivalla elinkaarella. Suurimman osan käyttöajastaan tuotteet seisovat kuitenkin heidän omassa varastossaan”, Kokkonen sanoo.
Yrityksensä alkuaikoina Kokkonen myi tuotteitaan suoraan yli 160 kauppiaalle Etelä-Suomessa. Keväällä 2015 hän teki tavarantoimittajasopimuksen Keskon ja vuotta myöhemmin SOK:n kanssa.
SOK:n ja Keskon mukaan sopimusten säilyvyysaikaehdoilla pyritään takaamaan se, että tuotteiden saapuessa kuluttajien ulottuville, niiden parasta ennen -päiväykseen on mahdollisimman pitkä aika.
”Tuote ei lähtökohtaisesti parane seisomalla ja odottamalla. Jos tuotteella on kahden vuoden säilyvyysaika, on vähintään kohtuullista, että kuluttajalle jää siitä puolitoista vuotta tai vuosi ainakin”, S-ryhmän vähittäiskaupan hankintajohtaja Jari Simolin sanoo.
SOK:n ja Keskon tavat toimittaa tuotteita keskusvarastosta myymälöihin eroavat toisistaan. Kesko ostaa elintarvikkeita keskusvarastoon, josta kauppiaat tilaavat niitä tarpeen mukaan.
”Usein tuotteiden kierto sekä kaupassa että toimitusketjussa on sen verran hidas, että tarvitaan aika pitkiä päiväyksiä, että tuotteet ovat riittävän hyvillä päiväyksillä kaupassa”, Keskon päivittäistavarakaupan toimitusketjun johtaja Jyrki Tomminen sanoo.
Tommisen mukaan keskusvarastolla katsotaan tapauskohtaisesti, voidaanko jokin tuote-erä ottaa vastaan vaikka sen elinkaaresta olisi jäljellä alle sovittu määrä, mutta aina se ei onnistu.
”Lähtökohtaisesti toimimme niin, että kaikilla vastaavien tuotteiden toimittajilla on samat ehdot”, Tomminen sanoo.
Jari Simolinin mukaan SOK keskustelee aina tavarantoimittajan kanssa elintarvikkeiden säilyvyysajoista. Joskus voidaan tehdä jopa eräkohtaisia poikkeuksia.
”Ennustusjärjestelmämme ovat hyvin kehittyneitä, meillä ei tavara seiso varastoissa käytännössä lainkaan. Kaupan hyllyt ovat varastomme ja sen jälkeen kuluttajan kaappi”, Simolin sanoo.
Osa elintarvikkeista kulkee SOK:n keskusvaraston kautta nopeasti niin sanottuna läpivirtauksena. Osan tuotteista he tilaavat suoraan toimittajalta.
”Yritämme jatkuvasti lyhentää hankintaketjua ja ylimääräisiä käsiä. Niin järjestelmä on mahdollisimman kustannustehokas ja läpinäkyvä”, Simolin sanoo.
Viime aikoina Jari Kokkonen on palannut myymään tuotteitaan suoraan kauppiaille. Hän on siis ikään kuin palannut lähtöpisteeseen.
”Kauppiaille kelpaavat tuotteet, joita keskusliikkeet eivät ota vastaan. Jos säilyvyyttä on jäljellä kuukausi tai kaksi, kauppiaat voivat myydä niitä vähän halvemmalla kampanjatuotteina. Heille riittää hyvin, että kuivatuotteiden parasta ennen -päiväykseen on kolme kuukautta aikaa.”
Myös pienet, suomalaiset elintarviketuottajat kärsivät Kokkosen mukaan säilyvyysaikaehdosta.
”Pienyrittäjä haluaisi toimia keskusliikkeiden kanssa, koska heillä on oma jakelu. Nämä säilyvyysaikaehdot muodostuvat ongelmaksi ja aiheuttavat yrityksille hävikkiä. Moni saattaa paketoida valmiit tuotteet vasta sitten kun tulee tilaus. Siinä vaiheessa tuotteeseen laitetaan elinkaarileima, vaikka tuote on saattanut seisoa jo pidemmän aikaa.”
Jari Kokkosen mielestä kuivatuotteiden säilyvyysaikaehdon voisi poistaa kokonaan tai ainakin keventää reilusti. Hänen mukaansa tavarantoimittajasopimuksissa on joka tapauksessa kohta, jonka mukaan tavarantoimittaja korvaa vanhentuneet tuotteet tai vaihtaa ne uusiin.
Kokkonen myös toivoisi keskusliikkeiltä aktiivisempaa markkinointia kauppiaita kohti.
”Keskusliikkeet ja tukut ovat erittäin passiivisia.”
Tilanne on Kokkosen mukaan jatkunut alalla jo kauan, ja se johtaa pahimmillaan yritysten liiketoiminnan kurjistumiseen sekä siihen, ettei kuluttaja saa eteensä kaikkia tuotteita.
”Monet tavarantoimittajat eivät uskalla puhua tästä, on sellaista herrapelkoa”, Kokkonen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
