Maataloustuet jakaantuvat tasaisemmin kuin tuotanto
Jukka Pasonen Kuva: Viestilehtien arkistoTuet jakautuvat tilojen kesken tasaisemmin kuin maatalouden tuotanto, kertoo MT:n selvitys.
Siitä huolimatta valtaosa viljelijätuista maksetaan suurtiloille. Viime vuonna 10 000 suurinta tuensaajaa kuittasi viljelijätukia yli miljardi euroa eli lähes 60 prosenttia kaikista tuista.
10 000 pienintä tuensaajaa keräsi samaan aikaan alle 30 miljoonan euron viljelijätuet. Tuloksissa näkyy Suomen pientilavaltaisuus. Yli viidesosalla tuensaajista on peltoa alle 10 hehtaaria.
Viime vuonna viljelijätukia maksettiin kaikkiaan 57 107 tilalle.
Maatalouden tuotanto on viime vuosina keskittynyt huimaa vauhtia. Kuvaavaa on, että tuhat suurinta tilaa yltää yhtä suureen tuotantoon kuin 40 000 pienintä tilaa.
Viime vuonna 10 000 suurinta tilaa tuotti jo yli 70 prosenttia koko Suomen maataloustuotannon arvosta. 10 000 pienimmän tilan osuus tuotannon arvosta oli häviävän pieni, runsaan prosentin luokkaa.
Tuotannon arvo on laskettu Luonnonvarakeskuksessa (Luke).
Laskelmassa on mukana myös välituotteiden eli esimerkiksi kotieläintiloilla tuotettujen rehujen arvo.
Viime vuonna Suomen maatalouden tuotannon arvo oli noin 3,3 miljardia euroa.
EU:n maatalouspolitiikassa tuet on suurimmaksi osaksi irrotettu tuotannosta. Ne maksetaan peltopinta-alalle tuotannosta riippumatta. Kansalliset tuet sen sijaan maksetaan pääosin tuotantoon sidottuina, esimerkiksi tuotettujen maitolitrojen perusteella.
Tukien irrottaminen tuotannosta suosii pientiloja siinä, että ne saavat suuremman osan tuista, kuin niiden osuus on tuotannosta. Toisaalta suuret tilat saavat korkeamman tuen peltohehtaaria kohti. Syynä on se, että isot tilat ovat useammin kotieläintiloja, joille maksetaan enemmän tukea.
Peltopinta-alan mukaan luokiteltuna suunnilleen puolet viljelijätuista maksetaan alle 70 hehtaarin tiloille ja toinen puoli yli 70 hehtaarin tiloille.
Tuotantosuunnista eniten tukea maksettiin viime vuonna lypsykarjataloudelle. Lähes yhtä suuri tukipotti meni viljanviljelytiloille.
Peltohehtaaria kohti laskettuna lypsykarjatilat saivat kuitenkin selvästi viljatiloja enemmän tukea.
Kolmanneksi eniten tukieuroja maksettiin lihanautatuotannon päätuotantosuunnakseen ilmoittaneille tiloille.
Maatalouden voimakas rakennemuutos näkyy sika- ja siipikarjatilojen määrän laskuna. Yhteenlaskettuna ne saavat noin kahdeksan prosenttia kaikista viljelijätuista.
Maaseutuvirasto (Mavi) selvitti MT:n pyynnöstä viime vuonna maksettujen viljelijätukien jakautumisen tuensaajien kesken.
Tuotannon arvon jakautuminen laskettiin Lukessa maatalous- ja puutarhayritysten rakennetutkimuksen aineiston perusteella. Tuotantoaineistossa ovat mukana maatilataloutta harjoittavat tilat.
Tukiaineistossa on lisäksi pieni joukko hevos- poro- ja muuta yritystoimintaa harjoittavia tiloja.
Tuotantojakaumat ovat alkuvuodesta tulossa osaksi Luken Taloustohtori-palvelua.
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
