Vapon pelko: "Kieltämällä turve viedään pohja myös tulevaisuuden turvejalostamoilta"

Vantaan Tikkurilan etäkäyttökeskuksesta hallitaan voimalaitoksia ja pienempiä lämpölaitoksia eri puolilla Suomea. Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka näytti MT:lle etävalvomoa, jossa valvomoinsinööri Miika Korhonen (edessä), Ville Järvelä (oik.), Jesper Laitinen ja Joonas Laitila olivat työvuorossa. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Jukka Pasonen

Miljardin euron markkinapotentiaali. Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka näkee turpeesta uutetuista tuotteissa lupaavan tulevaisuuden. Kuva: Kari Salonen

Vantaan Tikkurilan etäkäyttökeskuksesta hallitaan seitsemää voimalaitosta ja pariakymmentä pienempää lämpölaitosta eri puolilla Suomea. Automaatiojärjestelmät ovat mahdollistaneet Vapon energialiiketoiminnan kasvun energiaratkaisujen tuottajana. Vapo ajaa ympäri vuorokauden etänä myös sopimuslaitoksia palveluliiketoimintana.

Valvontapäätteet ja -näytöt kiertävät tilan joka seinää. Viiden hengen operaattoritiimi ohjaa ja valvoo laitoksia ja prosesseja ruuduilta kuin ydinvoimalassa tai sellutehtaalla. Normaalisti valvomossa työskentelee 1–2 henkilöä, mutta nyt käynnissä oli kausityöntekijöiden koulutus.

Ikkunattomassa huoneessa tuntuu liiankin lämpimältä, vaikka lämpökattiloihin on matkaa satojakin kilometrejä. Huoneessa seinät ovat tulleet vastaan, kun toiminta on laajentunut viimeisten neljän vuoden aikana.

Vapon energialiiketoiminta kerrytti yhtiön 134 miljoonan euron liikevaihdosta syys–joulukuussa kolme neljännestä, mutta energiaturpeen myynnin osuus oli enää viidennes konsernin liiketoiminnasta.

Yhtiö valmistelee vielä suurempaa liiketoiminnan keikausta turpeen jalostusarvon nostamisessa. Hollantilaisen BVB-Substratesin (B.V.:n) yritysosto viime syksynä ja investoinnit räätälöityihin ja automatisoituihin energiaratkaisuihin ovat jo tehtyjä loikkia.

"Turpeen käyttö tulee pienenemään, mutta liikevaihto kasvamaan, kun jalostusarvo nousee. Kasvualustat ovat suurelta osin vientituotteita, ja tulevaisuuden turvejalostamoissa turpeesta eroteltavat arvokkaat vahat ja kemikaalit kymmenkertaistavat turpeen jalostuksessa syntyvän liikearvon", Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka avaa yhtiön suunnitelmia.

Vapo on jo tehnyt investointipäätöksen Ilomantsiin rakennettavasta ensimmäisen aktiivihiililaitoksen rakentamisesta. Kustannuksiltaan 25 miljoonaa euron tehtaan pohjatyöt alkavat kesäkuussa, ja laitoksen on tarkoitus tuottaa esimerkiksi veden, nesteiden ja ilman suodattamiseen käytettävää aktiivihiiltä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Aktiivihiilitehdas on kuitenkin vasta alkusoittoa Vapon muodonmuutoksessa. Turpeen uusia käyttömuotoja yhtiö aikoo kehittää ja vapauttaa erottamalla muun muassa turpeesta humushappoja, muita arvokkaita jakeita kuten vahoja ja kemikaaleja – samoin kuin Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas konsanaan.

"Peat refinery" ottaa turpesta irti arvokkaat kemikaalit ennen kuin samasta turveraaka-aineesta aletaan tehdä aktiivihiiltä.

Tuotekehitys maksaa ja ottaa aikansa.

"Ennen kuin aktiivihiili saatiin markkinoille, Vapossa tehtiin neljä vuotta työtä ja monta miljoonaa euroa kului tutkimukseen ja tuotteen testaamiseen potentiaalisille asiakkaille", Tempakka kuvaa tuotekehitystä.

Vapolla on oma laboratorionsa Jyväskylässä yliopiston yhteydessä. Isommat koemäärät aktiivihiiltä valmistettiin vuokralaboratoriotiloissa Keski-Euroopassa. Ilomantsin tehdas ei enää ole pilottitehdas, vaan täysimittainen teollinen laitos.

Turve ja sen poltto on herättänyt kiivasta keskustelua eri puolueissa eduskuntavaalien alla. Turve on EU:ssa määritelty ei-uusiutuvaksi energialähteeksi, ja siksi sen energiakäyttöä ilmastonmuutoksesta huolta kantavat poliitikot haluavat säädöksin vähentää ja jopa kieltää kivihiilen polttamisen tapaan.

Markkinat hoitakoot, lisäsäästöä veroilla ei tarvita, kuuluu Vapon kanta.

Turpeen polttoainekysyntä vähenee joka tapauksessa, kun hiilidioksidin päästöoikeudet kallistuvat. Päästöoikeustonni maksoi 15.4. noteerauksissa 27 euroa, kun vielä 2017 päästöoikeuden hinta oli noin viisi euroa.

Turpeen kilpailukyky markkinoilla vähenee ja lämpölaitokset siirtyvät muihin polttoaineisiin. Pääosin turvetta käytetään puuta ja haketta polttavissa laitoksissa sivupolttoaineena, jotta lämpökattilat eivät ruostuisi ennen aikojaan. Vaihtoehtona on puhaltaa leijupetikattiloihin tuontirikkiä.

Lue lisää: Turpeesta saa erottelemalla arvokkaita jakeita