Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen uskoo olevansa enemmistön asialla: "Suomen rikkaus ovat uusiutuvat luonnonvarat"

Paavo Väyrynen luottaa pääsevänsä toiselle kierrokselle. "Silloin tarjoutuu todellinen mahdollisuus haastaa Sauli Niinistö ja hänen poliittinen linjansa." Kuva: Jaana Kankaanpää

Vaalikeskustelut saivat uutta väriä, kun valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen sai vaaditut kannattajakortit täyteen.

"Nyt on alettu puhua tärkeistä asioista", Väyrynen sanoo itsekin. Hän nimeää ulko- ja turvallisuuspolitiikan, EU:n kehityksen ja maahanmuuton – ja sisäpolitiikan, vaikkei presidentillä siinä ole virallista valtaa.

"Asiantuntemuksella voi vaikuttaa. Nämä ovat linjavaalit", Väyrynen sanoo.

Väyrynen haastaa nimenomaan istuvan presidentin Sauli Niinistön.

"Niinistö on globalisti, federalisti ja Nato-jäsenyyden kannattaja, vaikka pyrkii sen salaamaan. Hän on myös tukenut kokoomusjohtoista oikeistolaista sisäpolitiikkaa."

Väyrynen sanoo pitävänsä kiinni Paasikiven-Kekkosen-Koiviston linjasta ja liittoutumattomuudesta, vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä ja haluaa kääntää politiikkaa keskemmälle.

"Uskon, että kansan enemmistö on kanssani samaa mieltä, kun he pääsevät perehtymään linjaani."

Muut ehdokkaat pääosin myötäilevät Niinistöä, Väyrynen arvioi. Poikkeukseksi hän myöntää Merja Kyllösen (vas.) Nato-vastustuksen.

Mutta ainoa kokonaisvaltainen vaihtoehto on Väyrysen mielestä hän itse.

Väyrynen sanoo suhtautuvansa myönteisesti Natoon muttei sen jäsenyyteen.

"Suomeen ei kohdistu erillistä uhkaa. Suurin uhka on laaja sotilaallinen selkkaus Itämeren alueella. Liittoutumattomana voimme pysyttäytyä sellaisen ulkopuolella."

Myöskään EU:n yhteinen puolustus ei Väyrystä houkuta. Se sitoisi hänen mukaansa Suomen selkkauksiin jopa tiukemmin kuin Nato. EU-maiden ja etenkin Ruotsin kanssa hän haluaa yhteistyötä, mutta ei virallista liittoutumaa.

Maahanmuuttajille pitää Väyrysen mielestä saada rajatarkastus muiden pohjoismaiden tapaan. Hän kannattaa EU:n ulkopuolella olevia pakolaisleirejä, joissa myönnetään luvat tai käännytetään.

Samalla hän kannattaa kehity syhteistyötä, ihmisten auttamista kotiseudullaan.

Valtiomies vai liittovaltiomies? Väyrysen kampanja kysyy. Hän vastustaa federalismia, EU:n liukumista liittovaltioksi.

Suomen johtajilla on EU:sta uskonnonomainen käsitys, Väyrynen syyttää.

"Ei EU:n tiivistyminen ole väistämätön. USA:n presidentinvaali, Brexit ja monet muut ilmiöt osoittavat, että kehityksen suunta on muuttumassa."

Väyrynen moittii politiikan oikeistosuuntausta, tuloerojen kasvua ja aluepolitiikassa ennätysmäistä keskittämistä. Hän näkee hallituksen suosivan metropoleja investoinneilla ja asuntomäärärahoilla.

"Se on kestämätöntä ympäristölle ja yhteiskunnalle. Suomen rikkaus ovat uusiutuvat luonnonvarat. Niiden hyödyntämiseen tarvitaan elinvoimainen asutus kautta maan."

Entinen keskustan puheenjohtaja Väyrynen on perustanut kansalaispuolueen.

"Keskustan arvot ja tavoitteet eivät enää vastanneet omiani, eikä puoluehallituksessa kuunneltu eriäviä mielipiteitä", hän selittää ratkaisuaan.

Keskustan puoluesihteeri katsoo Väyrysen eronneen, kun perusti oman puolueen. Väyrynen on silti yhä Keminmaan keskustaseuran jäsen.

"Kansalaispuolueessa on muitakin toisten puolueiden jäseniä. Puolueen tavoite on yhdistää samoin ajattelevia yli puoluerajojen", Väyrynen sanoo.