Henna Virkkunentyöllistää tulevia valtuustoja
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) pitää kiinni kuntauudistuksen aikataulusta ja lupaa lokakuussa valittaville valtuustoille rutkasti töitä.
”Kaudesta tulee työntäyteinen”, hän sanoi salilliselle kuntapäättäjiä torstaina Helsingissä Kuntamarkkinoilla.
Virkkusen mukaan uuden rakennelain luonnos lähtee lausuntokierrokselle kuntiin vielä tänä syksynä ja tulee voimaan ensi vappuna. Valtio tekee tilannearvion vuoden 2013 lopussa. Kuntien tulee selvittää ja päättää liitoksista vuoden 2014 huhtikuuhun mennessä.
Ellei mitään tapahdu, valtio lähettää paikalle selvittäjät. Talouskriisikunnat voidaan määrätä joka tapauksessa liitoksiin.
Kuntien yhdistymiset tapahtuisivat vuosina 2015–2017.
Samaan aikaan istuu kaksi selvitysryhmää pohtimassa valtionosuusjärjestelmää ja kuntien tehtäviä. Jälkimmäinen miettii, mitkä kuntien nykyisistä 200 lakisääteisestä ja 500 kokonaistehtävästä ovat lopulta välttämättömiä.
Kuntaremonttia tarvitaan, koska kunnilla on talousongelmia ja kuntarajat ovat vanhentuneet, sillä ihmiset liikkuvat yhä enemmän kunnasta toiseen.
Kuntaliitosselvitysten kriteereinä ovat alle 80 prosentin työpaikkaomavaraisuus, yli 25 prosentin työssäkäyminen naapurikunnissa, alle 50 lapsen syntyvyys ja alle 20 000 asukkaan koko.
Virkkusen mukaan kunta on jatkossakin se taho, joka kerää verot ja järjestää palvelut. Kaavoituksen tulisi ylittää kuntarajat, koska kuntien oma kaavoitus ei aina ole eduksi koko seudulle.
”Yhteiskuntarakenteen hajautuminen ei ole ongelma kuntien mielestä, mutta valtion näkökulmasta se on.”
Suuret kaupunkialueet eivät ole enää vain maakunnan, vaan koko maan vetureita, hän katsoi.
Virkkusen mukaan haastetta tuovat ne kunnat, jotka eivät kelpaa kumppaniksi kellekään, ja ne, jotka ovat mielestään kunnossa.
”Kriteerit ovat sellaiset, että ne koskevat koko kuntakenttää. Mikään kunta ei voi jättäytyä ulkopuolelle, jos alueen kokonaisetu tarvitsee sitäkin kuntaa.”
Virkkusen mukaan kuntauudistuksen kriteerit ovat samat koko maassa, mutta hän lupasi poikkeuksia harvaan asutuille alueille tervolalaisen Pertti Keräsen kysyessä asiaa. Poikkeuksien perusteet, muoto ja vaihe ovat vielä auki.
Joukkoliikenteen tuista huolestuneelle oululaiselle Tuija Pohjolalle Virkkunen viittasi kuntalakiin sanomalla, että ”eihän se etäisyys muutu”, vaikka kuntia yhdistetään.
Myös kuntalaki uudistetaan kuntarakennelain pohjalta. Siihen kirjataan muun muassa lähidemokratian toimintaperiaatteet.
Virkkusen mukaan on mahdollista, että isossa uudessa kunnassa osa tehtävistä annettaisiin kunnanosien päätettäväksi. Hän haluaa päätöksenteosta kullekin kunnalle ”omannäköistä”.
Kuhmon kaupunginjohtajan Eila Valtasen mielestä uudistuksilla on kiire, sillä vaikka seitsemän kunnan kuntayhtymässä sosiaali- ja terveystoimen hallintomenot ovat pienet, toimintamenot ”ryskyttävät” 7–8 prosentin kasvua koko ajan.
Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen totesi, että erikoissairaanhoito on ”temppulääketiedettä”, jonka kustannukset kasvavat ja joihin on vaikeaa vaikuttaa. Hän tarjosi lääkkeeksi tiukempaa omistajaohjausta ja vähemmän omistajia.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat