Sadekesä koettelee ankarastiturveurakoitsijan toimeentuloa
Koneyrittäjä Antti Mäkisen (vas.) mukaan alle vuorokauden päähän ulottuvat sääennusteet ovat pitäneet paikkansa, sitä pitemmälle ulottuviin ei ole voinut luottaa. Vapon tuotantovastaava Ari Siltaoja kokeilee jyrsinpolttoturpeen kosteuttaKurikan Isonevalla. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoKurikka (MT)
Tihkua. Rankkasadetta. Toistuvia kuurosateita.
Tätä kaikkea on turvesoilla työskentelevien kiusaksi tänä kesänä riittänyt.
”Tämä on ollut erittäin huono kesä. Näin huonoa kesää ei vielä ole ollutkaan”, harmittelee kurikkalaisen Isonevan turvetuotantoalueen koneurakoitsija Antti Mäkinen.
Hän hoitaa seitsemättä vuotta Vapon turveurakointia Isonevalla. Valmista on syntynyt nyt poikkeuksellisen vähän, sillä pienikin sade keskeyttää työn. Poutajaksot ovat olleet lyhyitä, ja esimerkiksi jyrsinpolttoturpeella tuotannon aloitus viivästyi huonon sään vuoksi kuukaudella. Työt saatiin käyntiin vasta kesäkuussa.
Vapolle surkeasti sujunut kesä ei juuri tänä vuonna ole suuri ongelma. Turvetta on runsaasti varastoissa edellisiltä vuosilta ja tuotantotavoitteita laskettiin jo ennen kesän alkua.
”Vapon asiakastoimitukset on turvattu. Pahin tilanne on yrittäjille”, kertoo tuotantojohtaja Juha Koskiniemi.
Yleensä heinäkuun puolivälin paikkeilla vuoden tuotannosta on 60—70 prosenttia kasassa.
”Nyt ollaan 20 prosentissa. Kaakkois-Suomessa on paras tilanne, siellä on nostettu noin kolmannes tavoitteesta. Pohjois-Suomessa tuotanto ei ole käytännössä lähtenyt lainkaan käyntiin.”
Paljon pystyttäisiin vielä pelastamaan, jos loppukesä olisi kuiva.
”Hyvällä säällä on mahdollista päästä 70—80 prosenttiin vuoden tavoitteesta. Todennäköistä se ei ole.”
Alueellista pulaa voi tulla ympäristö- ja kuiviketurpeissa. Muun tavaran Koskiniemi arvioi riittävän.
Normaalikesänä turvesoiden konetyöt työllistävät tuhansia henkilöitä, vakituisen väen lisäksi opiskelijoita ja muita kesätyöläisiä.
Nyt tilanne on Koneyrittäjien liiton arvion mukaan merkittävästi huonompi kuin tavallisena vuonna.
Soiden työpaikat ovat kutistuneet tavanomaisesta 2400 henkilötyövuodesta noin tuhanteen.
Yrittäjien tilanne on tukala. Jos töihin päästään yhtenä päivänä viikosta, toimeentulo on tiukassa.
Antti Mäkinen odottaa heinäpoutia, jotta koneet saadaan liikkeelle ja miehet töihin.
”Pienellä poudalla täällä ajaa 3–4 jätkää, parhailla keleillä meitä on 6–7.”
Sadepäivinä Mäkinen hoitaa viljatilansa kunnostustöitä kotona Kauhajoella, seuraa sääennusteita ja odottaa.
”Muita töitäkään ei uskalla etukäteen isoja määriä varata. Jos kesästä tulee komia, töitä ei sitten ehdikään tekemään.”
Hanna Lensu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
