vierasyliö Ylivertaisia rajoittavia tekijöitä
Ekologia tutkii kasvien, eläinten ja ihmisen suhtautumista ulkomaailmaan. Sitä on määritelty myös oppina luonnontaloudesta ja rajoittavien tekijöiden luettelona. Jos jokin tekijä peittoaa toisten tekijöiden rajoittavan vaikutuksen, kutsumme tätä ”ylivertaiseksi rajoittavaksi tekijäksi” (engl. masking factor).
Norsu on termiitin yksilöhistoriassa ”masking factor” litistäessään tämän tahattomasti kuoliaaksi alustaa vasten. Ihminen toimii liian usein norsun tavoin mesotessaan luonnossa. Ehkä sattumasta, ehkä luonnonvarojen niukentumisesta suhteessa kuluttavan väestön määrään johtuen ”norsulla porsliinikaupassa” -vertausta on enenevästi käytetty myös talouselämässä.
Maapallon väestö runsastuu 90 miljoonalla kuluttajalla vuodessa, miljardilla 12 vuodessa. Tunnettu suomalainen mielipidejohtaja koki ”tämän miljardin kilpailevana halpatyövoimana”. Se oli heikosti valmisteltu lausahdus.
”Ekologisesti kestävä toimeliaisuus” kuuluu kotimaiseen peruskoulutietomäärään. Ammattiopetuksen tehtävänä on osoittaa, mitä se pitää kullakin alalla sisällään.
Nyt ei enää riitä raaka-ainevaihtoehtojen tunnistaminen, vaan on osattava niiden ekologisesti kestävä käsittely ja elinkaarikohtelu. Ammattiosaamisen vaatimustaso nousee kohisten – kaikkialla. On epäviisasta esitellä osaajia ”halpatyövoimana”.
Varastot ja varannot tyhjentyvät. Ihmisen välttämättömyyshyödykkeikseen ottamat uusiutumattomat luonnonvarat saavat tästä ehtymisestä johtuen ensin alueellisesti, sitten globaalisti ylivertaisen rajoittavan tekijän merkityksiä.
Nyt on monessa kansantaloudessa paljon pelissä, Suomikin osa montaa kriisiä. Mitä ylivertaisessa asemassa oleva rajoittava tekijä voi merkitä? Esimerkkejä löytyy muun muassa rahapolitiikasta sekä maa- ja metsätaloudesta. Älykkäällä logistiikalla on lähes kaikessa kasvavaa kysyntää.
Maailman keskeiset keskuspankit ovat ajautuneet nolla-ohjauskorko-loukkuun. USA:n keskuspankki Fed lupaa todella yrittää siitä ulospääsyä, vaikka sijoittajat ehtivät osoittaa sen käyvän hyvin kalliiksi.
Euroopan keskuspankki lupaa puolestaan seistä oman liikepankkijärjestelmänsä tukiorganisaationa ja Japanin keskuspankki toteuttaa avoimen aggressiivista hallittuun inflaatioon tähtäävää devalvaatio-operointiaan.
Monelle tulee maailmanvaluutta mieleen, John Maynard Keynes sellaista jo hahmotteli luonnonvaroihin perustuvana.
Kansainvälisellä valuuttarahastolla (IMF) omanlaisensa on, erityisnosto-oikeus, SDR. Jos USA:n Fed onnistuu paluussa uskottavaan ohjauskorkokäytäntöön, US dollarin arvo noussee reippaasti muun muassa suhteessa euroon.
Raakaöljyn tynnyrihinta määritetään dollareina, joten tällä seikalla on suuri vaikutus yleisesti logistiikka- ja Euroopan unionissa muun muassa maatalouden kustannuksiin.
Euroopan unionilla on yhteinen kalastus- ja maatalouspolitiikka. Edellisessä ovat meneillään viimeiset hetket siirtyä kestävään hyödyntämiskäytäntöön.
Islanti on varmuuden vuoksi tekemässä globaalia tekoa lopettamalla EU:n kanssa jäsenyysneuvottelut. EU:n jäljet pelottavat. Esimerkiksi Itämeren lohikiintiöistä on muodostunut kestorasite EU:n kalastusasioiden päättäjille.
Eikä tässä vielä kaikki; silläkin on yleistä merkitystä, kuinka komissio suhtautuu artiklan 141 nojalla Suomen A ja B -alueiden kotieläintuottajien tukivaatimuksiin.
Suomihan on unionin ulkorajojen sisällä pohjoinen saarivaltio. Sellainen on Islanti ilman yhteisöjäsenyyksiä. Kumpaakin valtiota koskien kartografia ja luonnonmaantiede ovat pysyneet muuttumattomina sitten 1990-luvun alun.
Faktat tuottivat vuonna 1994 liittymissopimukseen muun muassa nytkin niin tärkeän artiklan 141. Noudattamattomana kysymys on helposti ylivertaiseksi asettuvasta rajoittavasta (alue)tekijästä.
Jotain on kuitenkin Suomen osalta EU-jäsenyyden aikana muuttunut. EU:lla ja euroalueella on ollut (liianko usein?) suomalaiset kasvot. Komission – Etelä-Euroopan väestön asentein – ”pahis” on sen suomalainen varapuheenjohtaja.
Pää- ja valtiovarainministerimme ovat esiintyneet milloin luokan mallioppilaana, milloin taas kotimaan etujen tiukkoina puolustajina. Suomen eduskunnan oppositiojohtaja on euro- ja EU-kritiikissään ylittänyt tehollisen vaikuttamisen desibelirajat toistuvasti. Mikä merkitys näillä havainnoilla on, sen erittelevät aikanaan historiantutkijat.
Suomea EU-jäsenyyteen ajaneet tahot eivät ole kertaakaan 1.1.1995 jälkeen joutuneet vastuuseen katteettomista lupauksistaan ulkomaalaisten investointivyörystä laajoihin, ”helppoihin” sisämarkkinoihin.
Pääosa luvatuista markkinaeduista ovat olleet suhdanteista riippuen milloin mitäkin, malliesimerkkinä Nokian oma tuotanto. EU-jäsenyytemme ei rajoita millään tavoin Suomen kannalta kielteisiä kehitystrendejä.
Yliopistojen maantieteilijät lupasivat eduskunnalle aktiivisuutta paikkatiedon ”vapauttamisesta”. Lupaus on realisoitunut aiempaa tarkemmalla kuvalla Suomesta, toisaalta taajamarakenteista, toisaalta maaseudusta.
Peräti 95 prosenttia maamme pinta-alasta on maaseutua. Suurin osa kaupunkikuntienkin pinta-alasta on maaseutua. Vuonna 2012 maaseudulla asui 1,6 miljoonaa suomalaista, vuodesta 2010 määrä oli vähentynyt prosentin. Tässä on kysymys piilevistä mahdollisuuksista, kuten metsäasioissakin.
Moni maatila on myös metsätila. Aiemmin riitti, että tarkkaili kuitupuu- ja tukkimarkkinoita. Nyt prosessin päässä paperin sijasta onkin kartonkia, uutisissa seurataan edistymistä mikrokuitusellu- ja liukosellukehitysviritelmissä. Toiveikkuus vaikuttaa käyttäytymiseen.
ERKKI PULLIAINEN
Kirjoittaja on emeritusprofessori
ja tietokirjailija.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
