Pellolle laskeutuva velvollinen korvaamaan vahingot
Lopen Räyskälässä järjestettiin viime ja toissa viikolla purjelennon MM-kisat.
Kaksi saksalaiskilpailijaa laskeutui torstai-iltana koneillaan urjalalaisen Hannu Nissin kukkivaan rypsipeltoon. Koneet tekivät Nissin mukaan ikävää jälkeä. ”Siinä terälehdet lentelevät, kun siivet lahnaavat kasvustoa.”
Nissin mukaan lentäjät totesivat, että Nissin pitää hakea korvausta omasta vakuutusyhtiöstään, joka vuorostaan hakee sitä lentäjien vakuutusyhtiöstä.
”Suomalaisesta näkökulmasta tuntuu oudolta, että joku aiheuttaa vahinkoa ja vahingon kärsijä joutuu itse hakemaan korvausta.”
Tilanteessa puhuttiin myös vahingon korvaamisesta käteisellä, mutta lentäjillä ei Nissin mukaan ollut riittävästi rahaa mukana.
Kielimuurista ja erimielisyydestä huolimatta osapuolet olivat lopulta yksimielisiä siitä, että poliisi kutsutaan paikalle.
Nissi suosittelee, että poliisi pyydetään vastaavissa tapauksissa aina paikalle dokumentoimaan tapahtuneet vahingot.
”Vahinkojen arvioinnissa voisi turvautua esimerkiksi Pro Agrian lausuntoon”, hän pohtii.
Kilpailun johtaja Heikki Pohjola kertoo, että vahinkojen korvaaminen on aina pilotin ja viljelijän välinen asia. Kilpailun järjestäjällä ei ole varattuna rahastoa korvauksia varten.
Ilmailumääräykset vaativat, että jokaisella koneella on kolmannen osapuolen vastuuvakuutus, Pohjola toteaa. Kilpailun järjestäjät tarkistavat vakuutusten ajantasaisuuden ennen kisaa.
Kilpailijoita myös ohjeistetaan ottamaan yhteyttä maanviljelijään maastolaskutapauksissa ja noudattamaan viljelijän ohjeita koneen siirtämisessä pellolta kuljetusperävaunuun, Pohjola kertoo.
Myös MTK:n lakimies Tommi Siivonen korostaa, että lentäjien on korvattava maanomistajalle aiheutuneet vahingot vahingonkorvauslain mukaisesti.
Kun kone laskeutuu pellolle, Pohjola suosittelee, että asia pitäisi pyrkiä sopimaan heti paikan päällä. ”Jos se ei onnistu, korvaus pitää hakea koneen vakuutuksen kautta.”
Pohjola vakuuttaa myös, että järjestäjillä on kaikkien kilpailijoiden tiedot. ”Meidän kauttamme heihin saa myöhemminkin yhteyden.”
Pohjola sanoo ymmärtävänsä hyvin viljelijän harmin. Pellolle laskeutuva, yhden pyörän varassa muutamia kymmeniä metrejä rullaava kone ei alkukesällä tee juurikaan vahinkoa, mutta korkeassa, kukkivassa kasvustossa sitä syntyy enemmän.
Maastolaskut kuuluvat kilpapurjelentoon väistämättä. Pohjolan mukaan kisasäät olivat nyt niin huonot, että niitä tuli tavallista enemmän.
Purjelentäjä pyrkii välttämään maastolaskua viimeiseen asti.
”Maastolasku on purjelentäjän kannalta lentoturvallisuusasia. Laskupaikkaa etsittäessä pyritään etsimään paikkoja, joissa ei kasva viljelyksiä ja aiheutuu siten vähiten harmia viljelijöille.”
Aina viljellylle pellolle laskeutumista ei pystytä välttämään, koska esimerkiksi sähkölinjat, metsänreunat ja ojat vaikuttavat asiaan, Pohjola kertoo.
”Tällaisissa tapauksissa kone puretaan ja kannetaan pellolta osissa, jotta kasvusto tallautuisi mahdollisimman vähän. Autolla kasvustopellolle ajetaan vain maanomistajan luvalla.”
Lähi-Tapiolan korvauspäällikön Jussi Korpelaisen mukaan oikea osoite korvausvaatimukselle näissä tilanteissa on vahingon aiheuttanut lentäjä, joka sitten voi kääntyä oman vakuutusyhtiönsä puoleen.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
