Ukkospilvi sataa aina, sateen määrä riippuu lämpötilasta ja pilven vauhdista

Suomessa esiintyy keskimäärin 140 000 maasalamaa vuodessa, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta. Kuva: Markku Vuorikari

Ukkonen voi syntyä joko paikallisena sääilmiönä tai se voi saapua rintamana maan rajojen ulkopuolelta.

"Mitä lämpimämpi ja kosteampi ilma on, sitä suurempi kyky ilmakehällä on tuottaa rajuja ukkosia", tiivistää ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksesta.

Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se pystyy sitomaan kosteutta. Mäkelän mukaan ukkospilvi sataa aina. Sateen määrä riippuu lämpötilan ohella muistakin tekijöistä, kuten siitä, millä nopeudella pilvi etenee maastoon nähden.

"Esimerkiksi kesän 2010 Asta-rajuilmassa ja sitä seuranneissa kolmessa muussa sademäärät eivät olleet hurjia, koska pilvet liikkuivat noin sata kilometriä tunnissa, mutta tuulituhot olivat suuria. Lämmin ja kostea ilmakehä mahdollistaa, että tämmöisiä yleensä pystyy syntymään", Mäkelä sanoo.

Kesän 2010 kaltaiset rajuilmat, jotka aiheuttavat laajoja tuhoja, ovat useiden ukkospilvien rintamia, joka vyöryvät yli Suomen usean sadan kilometrin leveydellä.

"Viimeisten 20 vuoden aikana isoin osa näistä on tullut etelän–kaakon suunnalta Etelä- ja Lounais-Suomen yli. Ne ovat kulkeneet pitkin Pohjanlahden rannikkoa ja kaartaneet kohti itärajaa Kainuuseen", Mäkelä kuvailee.

Pitkissä havaintosarjoissa maasalamien määrä on suurin Pohjanmaan seudulla sekä maan länsiosissa ja osassa Keski-Suomea.

Joitakin selityksiä Mäkelällä on Pohjanmaan suurille salamatiheyksille, mutta osa ilmiöstä kaipaa tarkempaa tutkimusta.

"Puolet ukkosista syntyy paikallisesti Suomessa. Pohjanmaalla puolet siellä esiintyvistä suurista salamamääristä tulee paikallisista ukkosista. Pohjanlahti ja sen suunta on todennäköisesti yksi selittävä tekijä."

Maastomuodoilla ei Mäkelän mukaan ole Suomessa käytännön vaikutusta ukkospilvien liikkeisiin. Paikallisesti ne voivat edistää ukkospilvien kehittymistä ja syntyä.

Sateen rankkuuteen vaikuttaa eniten se, miten ukkospilvi etenee elinaikanaan suhteessa maahan.

"Paikallisesti suurimmat sademäärät saadaan sellaisista ukkospilvistä, jotka joko liikkuvat hitaasti tai pysyvät näennäisesti paikallaan. Jos virtausrakenne ilmakehässä on sopiva, pilvi tavallaan junnaa paikallaan eikä pääse etenemään", Mäkelä toteaa.

Ukkospilvi sisältää usein useita kehittyviä ukkossoluja. Käytännössä solut kehittyvät pilven liikesuuntaan nähden sen etuosassa ja häviävät pois pilven takaosassa ja koko pilvijärjestelmä liikkuu noin 50 kilometriä tunnissa.

Ukkosten ennustaminen on tarkentunut sitä mukaa kun säämallit, säätutkat, salamapaikantimet ja satelliitit ovat kehittyneet ja käytössä on niiden keräämä ajantasainen havaintoaineisto.

"Nykyään ukkosia osataan ennustaa jo aika hyvin kolme vuorokautta etukäteen. Ukkoset ovat käytännössä niin pienialaisia ilmiöitä, halkaisijaltaan noin kymmenen kilometriä, että on hyvin hankala sanoa, mihin ne käytännössä syntyvät, ja varoittaa etukäteen", Mäkelä sanoo.

Lue lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta.