"Monesti perussuomalaiset puhuvat perinteiden säilyttämisestä, mutta siinä harvoin on kyse kirkollisista perinteistä" ‒ konservatiivisuus ei välttämättä tarkoita myönteistä suhtautumista kirkkoon

Perussuomalaisten kannattajien asennoituminen kirkkoon vaihtelee laidasta laitaan. Kuva: Juho Leskinen, Rami Marjamäki, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Monet perussuomalaisia kannattavat suhtautuvat kielteisesti kirkkoon. Toisaalta puolueen piirissä on myös paljon kirkkoon myönteisesti suhtautuvia. Asia käy ilmi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Taloustutkimuksella teettämästä kirkon jäsensegmenttitutkimuksesta.

Tutkimuksessa piirtyy esiin kirkon neljä jäsensegmenttiä, joista ryhmä konservatiiviset kirkosta vieraantuneet painottuu perussuomalaisten kannattajiin. He ovat vahvasti maallistuneita, kirkkoon negatiivisesti suhtautuvia ja usein ateisteja. Arvot ovat voimakkaan konservatiiviset, materialistiset ja kansallismieliset.

"Monesti perussuomalaiset puhuvat perinteiden säilyttämisestä, mutta siinä harvoin on kyse kirkollisista perinteistä", Kirkkohallituksen asiantuntija Liisa Välilä kommentoi MT:lle.

Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra Tuomo Törmäsen mukaan kirkon toiminnassa on mukana vähän perussuomalaisia.

"Kun asiaa peilaa kirkon aktiivitoimijoihin, tutkimustulos ei yllätä."

Konservatiivisista, kristillisyydestä vieraantuneista kirkon jäseniä on 29 prosenttia. Heistä 69 prosenttia on miehiä. 50–64-vuotiaita on eniten. Ammattikoulutus korostuu ja opiskelijat alikorostuvat. Uskonnollisena itseään pitää 3 prosenttia ja kristittynä 22 prosenttia.

Kaksi kirkkoon myönteisimmin suhtautuvaa jäsensegmenttiä ovat maltilliset peruskristityt ja perinteiset uskonnolliset. Heistä valtaosa asuu Uudenmaan ulkopuolella.

Peruskristityissä työväestö korostuu ja kristittyinä itseään pitää 71 prosenttia vastanneista. Houkuttelevimpia puolueita ovat keskusta, SDP ja perussuomalaiset.

Perinteisillä uskonnollisilla on vahva kiinnittyminen henkilökohtaiseen uskoon ja osallistuminen seurakuntaelämään. Eläkeläiset korostuvat, kristittyinä itseään pitää 87 prosenttia. Mieluisimpia puolueita ovat KD ja perussuomalaiset.

Neljännen kirkon jäsensegmentin muodostavat liberaalit kirkosta etääntyneet, joista 54 prosenttia kuuluu kirkkoon. He ovat jossain määrin avoimia henkisyydelle ja pitävät tärkeänä tasa-arvoa ja liberaaleja arvoja.

Segmentissä korostuvat 25–49-vuotiaat alle kouluikäisten lasten taloudet, naiset, korkeakoulutetut ja Uudellamaalla asuvat. Houkuttelevimmat puolueet ovat SDP ja vihreät. Uskonnollisena itseään pitää 14 prosenttia.

"Nuorten naisten keskuudessa on henkisyyteen ja hengellisyyteen taipumusta. Henkisyys voi olla tärkeää, ei niinkään instituutiot", Törmänen toteaa.

Juttua on muokattu 26.9. klo 13:29. Liisa Välilän suorassa lainauksessa ja jutun otsikossa ollut muotoilu ”kristillinen perinne” on muutettu muotoon ”kirkollinen perinne.”