Seppo Vuokko: Tämän takia Suomessa tehdään avohakkuita – "Pohjoisen havumetsät uusiutuvat pääasiassa tuhojen kautta"
Avohakkuusta hyötyy muukin metsäluonto, sillä kaikki metsälajit eivät ole synkkien sammaloituneiden ikimetsien asukkaita.
Seppo Vuokko on kuullut hakkuuaukeilla esimerkiksi palokärjen rummutusta. Kuva: Kari KytoMiksi Suomessa metsä uudistetaan avohakkuilla, vaikka muualla maailmassa niitä ei juuri tehdä? Tietokirjailija Seppo Vuokko vastaa kolumnissaan.
"Kullakin puulajilla on omat vaatimuksensa niin taimivaiheessa kuin varttuessaan. Eri ilmastoalueilla metsät ovat erilaisia ja niin myös kestävät hakkuutavat. Keski-Euroopan lehtimetsissä valoa riittää varsinkin syksyllä ja keväällä myös metsän pohjalle."
"Niinpä puusto pystyy uusiutumaan yksittäisten kuolleiden puiden jättämissä aukoissa. Siksi lehtimetsien uudistukseen ei tarvita avohakkuuta, vaan kohtuullinen harventaminen riittää uuden taimikon syntyyn."
Trooppisissa sademetsissä avohakkuu on jopa tuhoisa, Vuokko muistuttaa. Suurin osa metsän ravinnevaroista on sitoutuneena kasvillisuuteen ja humuskerros on hyvin ohut.
"Metsän kasvu perustuu nopeaan hajotustoimintaan ja ravinteiden kiertoon. Kun metsä hakataan tai palaa, vaarana on että irtain maa-aines huuhtoutuu sadeveden mukana."
"Sen sijaan pohjoiset havumetsät uudistuvat pääasiassa tuhojen – joko myrskyn tai metsäpalon – kautta. Metsätaloutemme on perusteiltaan ekologista ja menetelmät jäljittelevät luonnon prosesseja. Avohakkuu vastaa luonnon tuhoa, joka avaa metsänpohjan uudelle puusukupolvelle."
Avohakkuusta voi hyötyä muukin metsäluonto, sillä kaikki metsälajit eivät ole synkkien sammaloituneiden ikimetsien asukkaita. Vuokko on saanut runsaasti hienoja luontokokemuksia juuri avohakkuualoilla.
"Itse olen nauttinut myös hakkuuaukkojen metsäluontoon tuomasta vaihtelusta. Olen seurannut hietakiitäjäisen saalistusta, ja kerran jopa kahden yksilön kiistelyä toisen pyydystämästä ruostesiiven toukasta. Aukolle jätetty kelo on tuulihaukan, nuolihaukan, hiirihaukan ja korpin tähystyspaikka ja palokärjen rumpu. Olen ihaillut sinisiipien paljoutta, maamehiläisten pesänkaivua ja ihmetellyt maamehiläisten pesäloisena elävän toukohärän monimutkaista elämänkiertoa."
Vuokko haluaisikin viedä luonnonsuojelijoita retkille hakkuuaukoille.
"Mahtaisiko tulla montaakaan osanottajaa, jos panisin Luonnonsuojelija-lehteen ilmoituksen: Seppo Vuokko vetää retken hakkuuaukolle."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
