Vanha luopumistuki saa kaksi kuukautta jatkoaikaa
Puoli vuotta Leppävirralla tilaa pitäneet Jarkko ja Kaija Rissanen miettivät uutta laskelmaa, miten rahat riittävät, jos EU-tuet viipyvät. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLuopumistuessa sovelletaan kahden kuukauden vaihdoskautta vuodenvaihteen jälkeen. Mukaan voi päästä, kunhan hakemus jätetään tänä vuonna.
Uusi laki luopumistuesta vahvistettiin viime perjantaina. Se tulee voimaan ensi vuoden alusta, jolloin nykyisen lain voimassaolo varsinaisesti päättyy.
Eduskunta hyväksyi kahden kuukauden lisäajan vanhaan lakiin. Sen ehdoilla voi luopua helmikuun loppuun asti. Hakemusta ei kannata jättää viime tippaan tämän vuoden puolella.
”Luopumistukea pitää hakea viimeistään keskiviikkona 31. joulukuuta 2014 ”, eläkeyksikön päällikkö Risto Syvälä Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta hoputtaa.
Lähiaikoina säädetään asetus uuden luopumistuen voimaantulosta. Ehtoihin kuuluu, ettei maatilan lopullista kauppaa ole toteutettu.
Siirtymäkausi jää kuitenkin alle kahden kuukauden, jos Mela antoi etukäteispäätöksensä tämän vuoden tammikuussa tai helmikuussa.
Melan etukäteispäätös on voimassa yhden vuoden antamispäivästä. Tarkkana kannattaa olla ikärajoissakin, luopujalla enintään 63 vuotta ja jatkajalla 40 vuotta.
”Luopumistukea ei voida myöntää, jolleivät ikärajat täyty luopumisen hetkellä”, Syvälä täsmentää.
Luopujan ikäraja pysyy ennallaan 59 vuodessa lähisukulaisten välisissä sukupolvenvaihdoksissa. Ikäraja on 60 vuotta vieraiden kaupoissa.
Vuosina 2017 ja 2018 luopujalta vaaditaan aina 60 vuoden ikää, myös lähisukulaisena luopuvalta. Lain voimassaolo päättyy vuoden 2018 lopussa.
Luopumistukea voidaan hakea kaksi vuotta ennen varsinaisen ikärajan täyttämistä. Nuori puoliso tai osakas voi saada uinuvan eläkeoikeuden viisi vuotta ennen.
”Etuuden maksu alkaa vasta luopumisiän täytyttyä”, Syvälä selventää.
Poronhoitajille säädetään luopumistuki. Siinä luopujalta vaaditaan 56 vuoden ikää ja 57 vuotta vuodesta 2017.
Uusi laki kiristää maatilan elinkelpoisuuden ehtoja. Ne tuntuvat varsinkin tiloilla, joilla kannattavuus perustuu liitännäisiin ja muuhun yrittäjyyteen.
Jatkajan pitää saada vähintään 15 000 euroa tuloa vuodessa ensimmäiset viisi vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tuloraja on entinen.
Muutosta on sikäli, että tästä tulosta 12 000 euroa pitää ansaita maataloudesta. Metsistä ja muusta yrittäjyydestä huomioidaan vain 3 000 euron tulo.
”Vanhat ehdot tuntuvat osin paremmilta kuin uudet ehdot”, johtaja Eeva Heikka Etelä-Karjalan maaseututoimesta arvioi.
Etelä-Karjalassa on paljon pieniä maatiloja, joille puunmyynnillä on suuri merkitys. Viljatiloilla saattaa hipoa rajoja, yltävätkö ne nuorten aloitustukeen.
Eduskunta lievensi valiokunnan käsittelyn jälkeen hieman tulovaadetta. Hallitus halusi lakiesityksessään koko 15 000 euroa maatalouden tulona.
Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) arvioi muutoksen tuovan kymmeniä maatiloja luopumistuelle.
”Pieniä tiloja tämä muutos auttaa”, Leppä toteaa.
Johtaja Antti Huhtamäki Melasta on arviossaan varovainen. Yksittäiset maatilat hyötyvät ehkä muutoksesta, jos niiden kannattavuus keikkuu rajoilla.
”Lukumääräisesti vaikutus ei ole suuri.”
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
