Ylen rooli median murroksessa ja Yle-vero
Sekä sähköinen että printtimedia ovat vaikeuksissa, ja Yleä on toivottu apuun. On esitetty siivua Yle-verosta STT:lle, ja että maakunnissa Yle rupeaisi yhteistyöhön maakuntalehtien kanssa. Yhteiskunnalle kansallinen uutishuolto onkin tuiki tärkeää ja se pitäisi järjestää sähköverkon lailla toimivaksi uutisinfraksi. Vastuu uutishuollon järjestämisestä ja toimivuudesta voisikin olla julkisella puolella.
Ylen maakuntaradiot ovat miltei niillä sijoillaan kuin ne aikoinaan luotiin vastineeksi aloittelevalle paikallisradiotoiminnalle. Sittemmin mukaan tulivat myös maakunnalliset televisiouutiset. Suuren osan aikaa ja viikonloppuisin tilalla on valtakunnallista lähetystä.
Alueilla toimitustyöntekijät soittavat Pasilassa laadittuja soittolistoja. Levyjen lomassa kerrotaan säästä ja muuta kevyttä. Työnsosiologi sanoisi, että he tekevät tayloristista vaihetyötä. Toimituksellista tuotosta eli puhetta on varsin vähän ohjelmatuntia kohti. Yleä onkin kritisoitu kaupallisuudesta, koska yksityisellä puolella musiikin välissä ei ole verorahoja, vaan mainostuloja.
Ennen oli hankalaa tehdä maakunnista juttua valtakunnallisiin lähetyksiin, koska tietoliikenneverkot olivat kehittymättömiä. Nykyään alueiden journalistit voisivat kytkeytyä valtakunnalliseen toimintaan, jolloin heidän ammattitaitonsakin pääsisi oikeuksiinsa. Maakunnissa on paljon kiinnostavia aiheita, joilla on tilausta ja merkitystä valtakunnallisesti. Samalla Helsinki-keskeisyyttä voitaisiin lieventää. Maakuntalehdet ja paikallisradiot puolestaan huolehtisivat alueensa yleisöistä ja asiakkaista.
Mediassa määrä ei muutu laaduksi, mutta laatu voi muuttua määräksi ja meriiteiksi. Kosovon liittymistä EU:n jäseneksi raportoi peräjälkeen TV1:ssä Ylen ruotsinkielisten ja suomenkielisten uutisten toimittajat sekä vielä A-Studion toimittaja. Edesmennyt Erkki Toivanen olisi tehnyt nämä kolme raporttia ja vielä kansainväliset versiot. Pasilassa pitäisikin laittaa tavoite korkealle, ja ottaa strategiseksi tavoitteeksi Suomen näkyminen maailmalla.
Ylen uutistoiminnan päällikkö lähetti Pressiklubissa terveisiä toimittajaopiskelijoille: ”Parhaat tyypit valikoituvat parhaisiin medioihin riippumatta siitä, mitä opiskelee. Tehkää hyvä elämä ja tulkaa sitten lopulta meille töihin.” Ylen rooli ei kuitenkaan voi olla pintaraapaisujen teko, vaan piston syvyys, kuten Eero Silvasti aina muistutti. Silvasti ei ollut niin sanottu hyvä tyyppi, pikemminkin hankala, mutta hän teki loistavia ohjelmia sekä faktassa että fiktiossa.
On ehdotettu, että Yle-veron indeksikorotuksesta luovuttaisiin määräajaksi. Ylelle voitaisiin asettaa myös tuottavuustavoite, joka olisi Yle-veron määrityksessä mukana palkkojen ja elinkustannuksen lisäksi. Tehostamalla ja fokusoimalla toimintaa Yle-veroa voitaisiin laskea. Pelkästään digitalisointi on sujuvoittanut tuotantoa valtavasti ja toimintatavoissa ja organisaatiossa on aina kehittämisen varaa. Ilman ammattitaitoista ja aktiivista johtamista on vaarana, että Yleisradio laitostuu.
Kimmo Saarikko
valt. maist.
Akaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
