Vapaaehtoisten palokuntalaisten määrä vähenee
Sopimuspalokuntien määrä on kolmen vuoden aikana vähentynyt 23 palokuntayhteisöllä ja hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrä noin 1 200 henkilöllä, kertoo Suomen Sopimuspalokuntien liiton (SSPL) selvitys.
”Vaikka vielä ei ole syytä huolestua silmittömästi, palokuntalaisten määrän väheneminen on arveluttava suuntaus”, kertoo järjestöpäällikkö Valtteri Tervala Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä (SPEK).
Sopimuspalokuntalaiset ovat nykyään mukana noin 60 prosentissa pelastustoimen hälytystehtävistä. Keskusjärjestö on huolissaan siitä, miten sopimuspalokunnat kykenevät tulevaisuudessa täyttämään tehtävänsä esimerkiksi maaseudulla, jos väki vähenee, Tervala kertoo.
Vaikka nuorisotoiminnassa mukana olevien palokuntanuorten määrä kasvaa, hälytystoimintaan siirtyviä ei kuitenkaan tule lisää.
”Yksi syy vapaaehtoistoiminnasta jättäytymiseen on luonnollisesti ajanpuute, kun työ tai opiskelut eivät anna periksi. Vapaaehtoistoimintaan haluttaisiin kyllä osallistua, mutta sopimuspalokunnat vaativat sitoutumista, joka ei houkuttele ihmisiä”, Tervala pohtii.
Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala uskoo, että palokuntatoiminta jatkuu vahvana tulevaisuudessakin.
”Palokuntien on pyrittävä hankkimaan aktiivisemmin uusia jäseniä, ja pelastusalan liittojen on tuettava tätä toimintaa. En usko, että tilanne on lainkaan mahdoton korjata”, sanoo Kujala.
Kujala kuvailee Suomen palokuntaverkostoa harvaksi. Mikäli palokuntien määrän väheneminen jatkuu, pelastustoimen palveluiden saaminen voi joillain seuduilla olla epävarmaa.
”Väen väheneminen vaikuttaa myös niiden sopimuspalokuntien toimintaan, jotka jatkavat toimintaansa. Kun ihmisiä on vähemmän ja tehtävien määrä kasvaa, toiminta kuormittaa entistä enemmän yksittäistä palokuntalaista”, Kujala sanoo.
Pelastustoimi on järjestetty eri osissa maata eri tavoin.
”Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta, joilla kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa. Palokuntien valmiuden on vastattava oman alueen tarpeita”, valmiusjohtaja Janne Koivukoski kertoo.
Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä alueella, joka kattaa 95 prosenttia maan pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 47 prosenttia suomalaisista. Esimerkiksi isoimmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ammattipalokuntien tukena ja reservinä laajojen tai päällekkäisten tilanteiden varalta.
”Tilanne ei vielä ole kovin huolestuttava. Jos sopimuspalokuntalaisten määrä kuitenkin vielä merkittävästi vähenee, voi olla, että pelastuslaitokset joutuvat miettimään, miten pelastustoimi järjestetään”, sanoo Koivukoski.
Sisäministeriön mukaan pelastustoimi kohtaa haasteita muun muassa siksi, että muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu. Kun alle 30-vuotiaat muuttavat pois maaseudulta, nuoria ei jää mukaan vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan.
Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa, joissa toimii noin 13 400 hälytyskelpoista palokuntalaista. Päätoimista pelastustoimen ammattihenkilökuntaa Suomessa on noin 4 000. Vuorokauden ympäri toimivia ammattipaloasemia on 102.
MATTI RIITAKORPI
Sopimuspalo-
kuntalaiset ovat nykyään
mukana noin
60 prosentissa
pelastustoimen
hälytystehtävistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
