Lukijalta: Politiikasta on tullut impulsiivista ja lyhytnäköistä − pienet asiat sivuuttavat isot ja tärkeät kysymykset
Näyttää siltä, että korkean elintason seurauksena on taantuvat kansalaiset ja velkaantuva kansantalous.
Moni päättäjä on unohtanut, että hyvinvointi rahoitetaan työllä ja yrittämisellä, muistuttaa kirjoittaja. Eduskuntatalo. Kuva: Kalle KeskinenEnnen tärkeintä oli työnteko. Nykyään työ on sivuseikka ja ensisijalla ovat vapaa-aika, harrastukset ja elämykset. Humaanit arvot korostuvat. Sosiaaliturvaa on parannettu, kehitysapua ja maahanmuuttoa on lisätty. On rakennettu kallis sääntely-yhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Jakolinja liberalismi–konservatismi on tullut perinteistä oikeisto–vasemmistojakoa merkittävämmäksi. Kaikissa poliittisissa puolueissa on sisällä myös tämä jakolinja.
Liberaali linja on viime vuosikymmenet kasvanut. Liberaali siipi pyrkii edistämään pehmeitä arvoja, usein taloudesta piittaamatta. Muutos näkyy myös koulutuksessa. Tärkeitä taloustaitoja ei opeteta lainkaan. Humanistiset aineet lisääntyvät.
Äänestäjä äänestää tunteella, ehdokasta, joka vastaa hänen humaaneja arvojaan ja lupaa eniten. Harva miettii ehdokkaan ja puolueen tavoitteiden vaikutusta kansantaloudelle. Valituksi tulee edustajia, joiden ymmärrys talousasioista on olematon.
Politiikasta on tullut impulsiivista ja lyhytnäköistä. Kalliita kehittämistarpeita nousee kuin sieniä sateella. Sosiaalisen median ja tiedotusvälineiden avulla pienistäkin asioista synnytetään kansanliike.
Poliitikot, suosion toivossa, lähtevät kilvan toteuttamaan näitä kansalaisten hyviä toiveita, kaikkea hyvää kaikille. Pienet asiat sivuuttavat isot ja tärkeät kysymykset. Valitettavasti talouden realiteettien tuntemus on vähäinen.
Hallituspohjasta riippumatta julkiset menot ovat vuosikymmenet kasvaneet liikaa. Tätä on katettu kiristyvällä verotuksella. Taloudellista vastuuta on siirretty työnantajille.
Ammattiliitot ovat vahvistuneet. Yrittäjyyden edellytykset ovat heikentyneet.
On ollut käsitys, että elintasoa voidaan rahoittaa velalla. On ajateltu, ettei julkista velkaa ei tarvitse maksaa ja korot ovat negatiivisia. Olemme ylivelkaantuneet, yritysten kilpailukyky on heikentynyt ja talous on kriisissä.
On unohdettu, että edelleenkin hyvinvointi syntyy vain työllä ja yrittämisellä. Teemme liian vähän työtä mutta tuhlaamme liikaa.
Huolestuttaa, että gallupsuosiossa menestyvät juuri ne poliitikot, jotka kantavat vähiten huolta talouden kestävyydestä. Pitäisi muistaa, että hyvätkin asiat, jos niitä on liikaa, ovat lopulta vahingollisia. Näyttää siltä, että korkean elintason seurauksena on taantuvat kansalaiset ja velkaantuva kansantalous.
Juhani Viitala
revisioneuvos
Kauhava
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



