MTK lobbasi turvemaiden kyntökiellon nurin
BRYSSEL (MT)
EU:n maatalouspolitiikan uudistus on ollut työläs projekti maatalouden edunvalvojille.
MTK:n osalta työ alkoi jo hyvissä ajoin ennen kuin EU-komissio julkaisi cap-uudistusta koskevat lainsäädäntöesityksensä.
”Perusoppi on, että asioihin pitää vaikuttaa oikeaan aikaan. Kun joku asia on ohi, se on ohi”, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen kuvaa.
Suuri osa MTK:n lobbauksesta tapahtuu eurooppalaisen tuottajajärjestön Copa-Cocegan kautta.
Yhteisiin eurooppalaisiin maatalouskantoihin vaikuttamisen lisäksi ajetaan omia kansallisia kysymyksiä.
”Suuri etu meillä on ollut hyvä yhteistyö Suomen hallitusten kanssa niiden väristä riippumatta. Monessa muussa maassa yhteistyö on paljon vaikeampaa.”
EU:n budjettineuvotteluissa kävi maatalouden kannalta paremmin kuin pelättiin. Suomi painotti neuvotteluissa maaseudun kehittämisrahoitusta, eikä esimerkiksi vaatinut jäsenmaksualennusta kuten muutamat muut maat.
”Hallitus pelasi siinä suhteessa korttinsa oikein.”
Yhdessä asiassa MTK:n ja hallituksen tiet menivät kuitenkin ristiin.
Suomi suhtautui aluksi myönteisesti komission esittämään turvemaiden raivauskieltoon. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ei suostunut hallituksen kannan muuttamiseen, ennen kuin asia oli käsitelty EU-parlamentissa.
MTK:n lobbauksen tuloksena mepit kaatoivat esityksen ja hallituskin muutti kantaansa.
”Kyllä se oli ihan meidän ansiota, että saatiin kielto cap-paketista pois”, Tiainen sanoo.
Eurooppalaisten maatalouspäättäjien Suomen vierailut ovat olleet Tiaisen mukaan tärkeitä vaikuttamisen paikkoja.
Esimerkiksi maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ on käynyt Suomessa kahdesti. Ex-euroedustaja Ville Itälä (kok.) järjesti keskeisen saksalaismepin Albert Dessin Suomen vierailun maaliskuussa 2011. Cap-asetusten valmistelusta vastannut portugalilaismeppi Luis Manuel Capoulas Santos vieraili Pohjois-Savossa helmikuussa 2012 Riikka Pakarisen (kesk.) kutsumana.
Parlamentin konservatiiviryhmän mepit taas pitivät kesäkokoustaan Turussa 2012.
Ylipäätään maatalousvaikuttamisessa on korostunut yhteydenpito meppeihin ja heidän avustajiinsa.
”Tähänastisen perusteella voi sanoa, että europarlamentin vallan lisääntyminen oli oikein hyvä asia Suomen kannalta”, Tiainen kehuu. Erityisesti hän haluaa kiittää hyvästä yhteistyöstä Pakarista ja kokoomusedustaja Petri Sarvamaata.
Joskus edunvalvonta on helppoa.
Italialaismeppi Giovanni La Vian valmistelemassa valvonta-asetuksessa oli ongelma. Esityksen mukaan tukivalvonnat pitäisi tehdä ennen kuin tukia voidaan maksaa. Myöhäiseen syksyyn venyvien puintien takia valvontoja ei kuitenkaan saada Suomen oloissa riittävän aikaisin valmiiksi.
Tiainen oli MTK:n asiantuntijan Leena Ala-Orvolan kanssa tapaamassa La Vian avustajaa ja kertoivat tälle ongelmasta.
”Hän ihmetteli, etteikö teillä mitään muita murheita. Avustaja otti Leenan tekemän korjausehdotuksen ja sanoi, että asia on tällä selvä”, kokenut EU-lobbari muistelee.
Oliko MTK juonessa mukana, kun Etelä-Suomen 141-tuki korvattiin Sarvamaan esittämällä Suomi-pykälällä?
”Totta kai olimme tietoisia, mitä taustalla tapahtuu, mutta MTK ei ollut junailemassa Suomi-pykälää”, Tiainen vakuuttaa.
Hänen mukaansa järjestössä suhtauduttiin epäillen vain Suomea koskevan pykälän läpimenoon.
Toisaalta komission viesti vanhan 141:n jatkumisen suhteen oli erittäin tyly ja sävy vain tiukkeni, mitä ylemmälle tasolle siirryttiin.
Komission ja MMM:n virkamiehet kehittelivät tilalle siirtymäkauden asetuksen 149a-pykälän ja Sarvamaa puhui sen taakse keskeiset maatalousmepit.
”MTK piti loppuun asti kiinni 141:n jatkumisesta. Pitää kiittää ministeri Jari Koskista (kok.) ja valtiosihteeri Risto Artjokea (kok.). He tekivät ison työn vakuuttaessaan kaikki jäsenmaat Suomi-pykälän tarpeellisuudesta.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat