vierasyliö Metsänomistuksen rakennemuutos on Suomelle elintärkeä

Suomella ei ole varaa jättää metsänomistuksen rakennemuutosta tekemättä.

Metsänomistuksen rakenne on muutettava tukemaan paremmin metsään perustuvan biotalouden kasvuedellytyksiä, kuitenkin huomioiden metsänomistajien erilaiset tarpeet.

Metsätalouteen keskittyville metsänomistajille on tarjottava mahdollisuus menestyä.

Puu on paras luonnonvaramme, jonka varaan voidaan rakentaa kestävästi yhteiskunnallista hyvinvointia. Raaka-ainenäkökulmasta ei kuitenkaan riitä, että puuta huojuu riittävästi Suomen metsissä.

Metsänomistuksen kannattavuus on heikentynyt, ja ongelman syyksi on leimautunut ainoastaan matala puun hinta.

Suomessa suurin osa puusta ei päädy lainkaan markkinoille. Syinä siihen ovat muun muassa perinnönjaon kautta tullut metsänomistus, tietämättömyys metsänomistuksesta ja osaamattomuus käyttää metsiä.

Suomalainen metsälörakenne pirstoutuu edelleen perinnönjakojen yhteydessä, ja metsänomistus etääntyy kauas metsien

taloudellisesta hyödyntämisestä.

Nykyinen järjestelmämme tukee valitettavan hyvin tätä kehitystä aina verotusta myöten.

Metsänomistuksemme nykyrakenne ei houkuttele investoimaan Suomeen. Siksi tilanne on korjattava välittömästi.

Kun ammattimaisen metsätalouden toimintaedellytyksiä parannetaan, saadaan pysyviä mittakaavaetuja, toiminta tehostuu ja tuottavuus kasvaa metsätalouden kaikissa toiminnoissa.

Näillä toimenpiteillä saadaan suurempi vaikutus metsätalouden kannattavuuteen kuin puun hinnalla. Hyviä yritysesimerkkejä löytyy Suomesta, siihen suuntaan tulisi ohjata myös yksityismetsätaloutta.

Mahdollisuus ammattimaiseen metsänomistukseen on tarjottava kaikille.

Ammattimaiselle metsänomistukselle on määriteltävä yhteiskuntaa hyödyttävät kriteerit, jotka samalla mahdollistavat paremmin kannattavan metsätalouden harjoittamisen.

Lähtökohtana on oltava minimipinta-ala, jolla varmistetaan metsälörakenteen eheytyminen ja metsätalouden aktiivisuus. Minimipinta-alat voitaisiin määrittää etelästä pohjoiseen portaittain 50, 75 ja 100 hehtaarin tasolle.

Metsätalouden aktiivisuus tulee määritellä niin, että metsävaratiedon mukaiset hakkuumahdollisuudet toteutuisivat vähintään 90 prosenttisesti jokaisella viiden vuoden ajanjaksolla.

Lisäksi vaadittaisiin toteuttamaan muut ajankohtaiset metsänhoitotoimenpiteet täysimääräisesti.

Metsänomistaja säilyttäisi ammattilaisasemansa, jos hän täyttäisi vaadittavat kriteerit. Vastaavasti hänelle tarjottaisiin esimerkiksi oikeus sukupolvenvaihdoksen verohuojennukseen ja muihin yritystoiminnan etuuksiin.

Lisäksi metsänomistusta voidaan tehostaa aktivoimalla metsäkiinteistöjen markkinoita, varmistamalla yhteismetsien lisääntyminen kannustimien kautta ja rakentamalla keinot perikuntien purkamiseksi.

Olisi myös tärkeää kohdentaa Suomen metsäkeskuksen vaikuttamistyö niihin metsänomistajiin, jotka eivät vielä ole ammattimaisia metsänomistajia tai ovat muuten passiivisia metsänomistuksessa.

Valmisteilla oleva metsälaki lisää metsänomistajan valinnanvapautta ja parantaa osaltaan metsätalouden toimintaedellytyksiä.

Lakiuudistus vähentää yksityiskohtaista metsien käsittelyä koskevaa sääntelyä ja vastaa metsänomistuksen muutoksiin.

Nykyisin osa metsänomistajista pitää entistä tärkeämpänä muitakin kuin taloudellisia arvoja. He haluavat huomioida metsänhoidossa virkistyskäytön, luonnonsuojelun ja maisemalliset tekijät.

Toisaalta monet metsänomistajat tavoittelevat myös entistä enemmän taloudellista hyötyä metsäomaisuudestaan.

Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden poistaminen mahdollistaa nykyistä paremmin yhtenäisten käsittelyalueiden koon kasvattamisen. Suuremmat käsittelyalueet vähentävät koneiden siirtoja ja tehostavat sekä metsätaloutta että teollisuuden puuhuoltoa.

Lakiuudistuksen myötä metsätaloudessa on nykyistä paremmin mahdollista myös optimoida puun tuotoksen kiertoaika puun eri käyttötarkoituksissa.

Maamme metsävarat ovat vajaakäytössä, kun verrataan puuston vuotuista kasvua sekä kestäviä hakkuumahdollisuuksia toteutuneisiin hakkuisiin.

Erityisesti kielteisesti tasaikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen ja uudistushakkuisiin suhtautuvia metsänomistajia aktivoi metsänhoitoon metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen, joka sallii metsien kasvattamisen eri-ikäisrakenteisina.

Tämän toivotaan lisäävän osaltaan puun tarjontaa, jotta puuta käyttävälle teollisuudelle olisi riittävästi saatavilla kotimaista raaka-ainetta.

Kaikkia metsänomistajia tarvitaan. Jokaisella on oltava mahdollisuus hoitaa omaa metsäänsä itselleen sopivalla tavalla ja voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.

Teollisuudelle kelpaavat kaikki puut, sekä ammattimaisilta että muilta metsänomistajilta.

Suomalaisen metsäteollisuuden tuotteet pärjäävät maailmanmarkkinoilla, jos ne ovat kustannuskilpailukykyisiä. Jos kustannukset eivät sopeudu markkinahintoihin, tuotanto siirtyy kilpailukykyisempiin maihin.

Maat ja maanosat taistelevat siitä, missä maailman puupohjaiset tuotteet valmistetaan.

Suomen on ansaittava paikkansa maailmalla. Tähän voivat yhdessä vaikuttaa teollisuus, suomalaiset metsänomistajat sekä yrittäjät.

Metsänomistuksen rakenteen parantaminen nostaa merkittävästi Suomen mahdollisuuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa, ja se hyödyttää koko metsäsektoria.

TOMI SALO

metsäjohtaja

Metsäteollisuus ry

Avaa artikkelin PDF