Komissio jyräsi eduskunnan tahdon

Viime viikolla tehtiin kaksi maatalouteen merkittävästi vaikuttavaa päätöstä. Toinen tehtiin Helsingissä ja toinen Brysselissä.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina muutoksen joulukuussa päätettyyn nitraattiasetukseen. Muutos on lantaa käyttävien viljelijöiden kannalta myönteinen aikaisemmin tehtyyn päätöksen verrattuna.

Joulukuisessa päätöksessä lietteen ja kuivalannan levittäminen oli kokonaan kielletty pelloilla, joiden kaltevuus on yli 15 astetta. Viime viikkoisen päätöksen perustella levitys sallitaan tietyin ehdoin. Lietelannan ja virtsan levityksessä on käytettävä multauslaitetta.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on tyytyväinen asetusmuutokseen. Hän muistuttaa kuitenkin, että asetuksen valvonnassa on vielä työstettävää.

Vaikka asetus muuttui nyt parempaan suuntaan, on lähes neljä vuotta kestänyt nitraattiasetuksen työstäminen Pietolan mielestä esimerkki huonosta lainvalmistelusta.

Brysselissä tehty päätös koski niin sanottuja pysyviä nurmia.

EU-komissio päätti, ettei se salli Suomelle poikkeusta pysyvien nurmien tulkinnassa. Pysyvillä nurmilla tarkoitetaan peltoja, jotka ovat olleet yli viisi vuotta nurmella. Tällaisilla pelloilla ei voi tulevaisuudessa viljellä mitään muuta. (MT 17.4.)

Komission tulkintaa sovelletaan takautuvasti. Tämä merkitsee sitä, että pellot, joilla ensi kesänä viljellään kuudetta vuotta peräkkäin nurmea, muuttuvat pysyväksi nurmeksi. Tulkintaa ei muuta edes se, että nurmi olisi uusittu viiden vuoden aikana.

EU-tuomioistuin päätti lokakuussa, että vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti nurmella olleet peltolohkot ovat pysyviä nurmia, vaikka ne olisikin välillä uudistettu.

Maatalouskomissaari Phil Hogan lupasi

kuukausi sitten Suomessa vieraillessaan ymmärtämystä Suomen erityispiirteille. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Hoganin matka oli turha reissu.

Komissiolla ei riittänyt ymmärrystä sille, että Suomessa nurmia käytetään karjan rehuksi toisin kuin monissa Keski-Euroopan maissa, joissa nurmialaa uhkaa karjan rehuksi viljeltävä maissi.

Komission mukaan Suomen ongelma on

pieni. Sitä se ei kuitenkaan ole tilatasolla. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä komissio osoittaa välinpitämättömyyttä Suomen erityisongelmille. Marttilan mukaan päätöstä ei voi perustella järkisyillä ja se on lisäksi ympäristölle haitallinen.

Tulkinta johtaa siihen, että monilla tiloilla

joudutaan keväällä kyntämään nurmia ja kylvämään niiden tilalle muita kasveja. Parin vuoden siirtymäkausi olisi helpottanut viljelysuunnittelua.

Jos komission tarkoitus on turvata nurmialan säilyminen Euroopassa, niin Suomen osalta tulos on päinvastainen. Komission päätös saattaa johtaa tänä keväänä 200 000 hehtaarin nurmialan kyntöön ilman järkevää syytä.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä komission päätös on totaalinen rimanalitus.

Komissio kävelee päätöksellään Suomen eduskunnan tahdon yli.

Eduskunta edellytti viime vuoden lopulla, että hallituksen on neuvoteltava komission kanssa sellainen ratkaisu, että tuotantosuunnan muuttaminen tai pellonomistuksen tai hallinnan siirtäminen eri tuotantosuuntaa harjoittavalle tilalle on mahdollista ilman

pysyvistä nurmista aiheutuvia rajoitteita.

Pysyviä nurmia koskeva säätely osoittaa, että EU:n päätöksenteko on etääntynyt käytännön elämästä. Komissiolta on myös unohtunut, että normitalkoiden tavoitteena on vähemmän mutta parempaa säätelyä.

Viljelijät ovat saaneet tottua siihen, että maatalouspolitiikassa pysyvää on vain muutos. Komission mielestä myös nurmi on pysyvää.

Avaa artikkelin PDF