Lannan sijoittaminen kalteville pelloille sallitaan
Valtioneuvosto hyväksyi nitraattiasetuksen muutokset yleisistunnossaan torstaina.
Kalteville peltolohkon osille saa jatkossa levittää lietelantaa, virtsaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita laitteilla, jotka leikkaavat pellon pintaan viillon lannoitteen valuttamista tai ruiskuttamista varten.
Viillon tulee asetuksen muistion mukaan olla riittävän syvä, jotta kerralla levitettävä määrä voi sitä kautta pääosin imeytyä maahan.
Syvyys riippuu myös levitettävästä määrästä ja se voisi vaihdella vähintään 5:n ja 10 senttimetrin välillä.
Kuivalantaa voi levittää kalteville peltolohkon osille, jos se muokataan 12 tunnin sisällä levityksestä.
Myös typpilannoitemääriä koskevaa pykälää muutettiin siten, että lannassa ja orgaanisessa lannoitevalmisteessa sallitussa kokonaistypessä huomioidaan vain lantaa sisältävät orgaaniset lannoitevalmisteet.
Ympäristöministeriö sai ennen muutosta palautetta siitä, että kaltevia peltoja koskeva rajoitus ja orgaanisten lannoitevalmisteiden huomioiminen sallitussa kokonaistypen enimmäismäärässä olisi vaikeuttanut ravinteiden kierrätystä erityisesti luomutiloilla ja tiloilla, joilla on paljon kaltevia peltoja.
Ympäristöministeriön ylitarkastajan Markus Tarastin mukaan työryhmän esitys kohdistui alun perin vesistöjen varsille sijoittuviin peltoihin.
”Esityksessä yli kuuden prosentin kaltevien peltojen lannan pintalevitys olisi ollut kielletty 50 metriä lähempänä vesistöä, huomioiden 12 tunnin multausvaatimus.”
Esitys katsottiin kuitenkin valvonnallisesti liian vaikeaksi, sillä mullattavaa pinta-alaa olisi ollut merkittävästi enemmän.
Tarastin mukaan komissio on lisäksi tuonut esiin kommenteissaan tulkintansa nitraattidirektiivistä, että rajoituksen pitäisi koskea kaikkia kaltevia peltoja vesistön läheisyydestä riippumatta.
”On totta, että kaltevilla pelloilla vesistön varressa on suora vesistövaikutus, toisaalta voidaan todeta, että kaltevat pellot sijaitsevat usein juuri vesistöjen varsilla”, Tarasti sanoo.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on tyytyväinen asetuksen muutoksiin. ”Tämä on iso parannus viljelijöiden kannalta, joka tosin tuli aivan liian myöhään.”
Erityisesti Pietola kiittää viljelijäkenttää siitä, että ”syvä yhteinen huoli” saatiin nostettua esiin. Jukka Lehtinen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
