Pannaan piparit, hipsut ja ravut – Venäjä suunnitteli kauppapakotteita myös sata vuotta sitten

Tornion tullikamarin konttorihenkilökunta vuonna 1917. Kuva: Tullimuseo

Tulliylitarkastaja Janne Nokki Tullin ylläpitämästä Tullimuseosta on päässyt tutkimaan Kansallisarkiston kokoelmissa säilytettäviin ylellisyystavaroiden luetteloihin, joiden sisältöön Tullihallituksen piti ottaa selvityksessään kantaa vuodenvaihteessa 1916–1917. Kuva: Janne Nokki

Päivälleen sata vuotta sitten Suomi kuului vielä osaksi Venäjää, joka oli "taloudellista sodankäyntiä" kiristääkseen päättänyt kieltää ylellisyystavaroiden tuonnin. Venäjällä oli laadittu kiellettävistä ylellisyystavaroista lista, joka vilisi jos jonkinlaista tuotetta.

Moni listan tuotteista on nykyihmiselle arkipäiväisiä: viinirypäleiden, pähkinöiden, tupakan ja alkoholijuomien tuonti oli päätetty kieltää, samoin jalokivien, kulta- ja posliiniesineiden sekä hajusteiden ja silmälasien.

Listalla oli myös yllättävältä tuntuvia tuotteita: kiellettäväksi olivat joutumassa piparit ja leivokset, lornjetit ja kiikarit, taskukellot, koristellut ja verhoillut rattaat sekä hipsut ja nyörit.

Sadan vuoden takaisesta tilanteesta kertoo Tulli "historiamuisteluissaan", joita se laatii Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi omien arkistojensa pohjalta.

Vaikka Suomi kuuluikin vielä osaksi Venäjää, Suomelle annettiin sananvaltaa kiellettävien asioiden listan suhteen. Tullihallitukselta pyydettiin asiassa pikaista selvitystä vuoden 1916 lopussa Suomelle välttämättömistä ylellisyystavaroista.

"Tullin mukaan suurinta osaa listan tavaroista tuotiin Suomeen vain Venäjältä. Tilanne voisi kuitenkin muuttua merkittävästi 'kadon tahi muiden arvaamattomien seikkojen johdosta'. Silloin Suomessa jäätäisiin ilman tavaroita, joita ei saanut kotimaasta", todettiin Tullin mukaan silloisen Tullihallituksen laatimassa selvityksessä.

Tullihallitus katsoi tuolloin, että listan ylellisyystavaroista voitiin kieltää ”tuottamatta maalle suurempaa haittaa” muun muassa keitetyt hedelmät ja marjat, makeiset, konvehdit, piparit, denaturoitu ja denaturoimaton sprii ja etikka.

Myös alkoholijuomien tuontikielto oli Tullihallituksen mielestä paikallaan, vaikka siitä olisi tullimaksujen menetyksen vuoksi odotettavissa haittaa valtiolle.

Listalta haluttiin poistaa "sellaisia 'maan asukkaille tarpeellisia tavaroita' kuten artisokkia, herneitä, kukkakaalia, tuoreita hedelmiä ja marjoja, piirakoita, salaatteja, sinappia, etikassa säilöttyjä oliiveja, kapriksia, pöytäsuolaa, tuoretta tai säilöttyä kalaa, lakeerattuja nahkoja, silkkihuiveja ja -kankaita, vilttejä ja kudonnaisia sekä reunuksilla koristeltuja olevia miesten, naisten ja lasten vaatteita."

Lopulta tuontikieltoa ei ylellisyystavaroille kuitenkaan tullut.

"Kiellon vaikutukset olisivat jääneet vähäisiksi, sillä monien tavaroiden tuonti romahti vuonna 1917 ilman sitäkin", Tullin laatimassa muistelussa todetaan.

"Alkoholin osalta muutaman kuukauden kuluttua tuli uusia säädöksiä."