Kellojen siirto käy terveyden päälle
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä siirrytään jälleen kesäajasta takaisin talvi- eli normaaliaikaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kellojen siirto aiheuttaa monelle unihäiriöitä.
Laitos lakkauttaisi koko touhun terveydelle haitallisena ja turhana.
Erikoistutkija Tuuli Lahti THL:stä pitää ajalla kikkailua hölmöläisten hommana, koska se ei palvele enää tarkoitustaan.
”Järjestelmä luotiin energian säästämiseksi, mutta tutkimusten mukaan se ei säästä energiaa, vaan jopa lisää kulutusta.”
Kellojen siirtämisen vaikutusta on tutkittu terveillä aikuisilla. Vaikka tunnin muutos aikataulussa saattaa tuntua pieneltä, fysiologiset rytmimme sopeutuvat hitaasti aikataulumuutoksiin.
Joillakin tunnin siirto ajassa voi aiheuttaa viikon tai jopa pidemmän univajeen. Siitä johtuva väsymys ja vireystilan lasku altistaa onnettomuuksille niin liikenteessä kuin kotonakin.
Vuorokausirytmin häiriintymisen tiedetään laukaisevan jopa mielenterveyden häiriöitä, joten kansanterveydelliset vaikutukset voivat olla kauaskantoisia.
Äkillinen muutos ympäristön valaistusolosuhteissa vaikuttaa myös aineenvaihduntaan. Seurauksena on usein ruokahalun kasvu, makeannälkä ja painon nousu.
Tukholman Karoliinisen instituutin tekemän tutkimuksen mukaan kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa joka kevät piikin kuolintilastoissa.
Vuosittain Ruotsissa kuolee noin kolmekymmentä ihmistä sydänkohtaukseen, jonka syy on kellojen siirtämisen aiheuttama stressi.
Riski on suurimmillaan pari viikkoa maaliskuun viimeisen sunnuntain jälkeen, ennen kuin elimistö tottuu muutokseen.
Vastaavasti lokakuussa sydänkohtausten määrä vähenee noin kymmenellä, kun kellot siirretään normaaliaikaan ja ihmiset saavat nukkua pidempään
KATJA KOLJONEN
Kelloja siirretään
tunnilla taaksepäin
sunnuntaina 28.10. klo 4.00.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
