Tuoreet laskelmat osoittavat: Nordean muutto nostaa Suomen pankkialan euroalueen suurimpien joukkoon

Finanssivalvonnan mukaan Nordean pääkonttorin siirrossa Suomeen on riskien kasvun lisäksi merkittäviä hyötyjä. 

Kuva: Jukka Pasonen

Nordean muutto Suomeen kasvattaa Suomen pankkisektorin kokoa merkittävästi suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Suomen pankkisektorin varat taseella mitaten ovat kolminkertaiset suhteessa BKT:hen muuton jälkeen.

Näin selviää Finanssivalvonnan tuoreista laskelmista.

Euromaiden tasevertailussa Suomi nousee Alankomaiden kanssa samalla tasolle, Euroopan keskuspankin (EKP) tilastot viime vuodelta valaisevat.

Pankkisektorin koko on Suomea suurempi Irlannissa, Kyproksella, Luxembourgissa, Maltalla ja Ranskassa.

Laskelmissa mukana ovat ne tase-erät, jotka tulevat EKP:n ja Finanssivalvonnan suoraan valvontaan.

Jos myös Nordean pohjoismaiset tytäryhtiöt lasketaan mukaan, tase suhteessa BKT:hen nousee viiden euromaan kärkeen.

Osa Nordean toiminnoista on edelleen Ruotsissa.

Kun tytäryhtiöt lasketaan mukaan, Nordea muodostaa jatkossa lähes kolme neljäsosaa Suomen koko pankkisektorista taseella mitattuna.

Pohjoismaisen pankkikonsernin Nordean muuttopäätös Suomeen varmistui maalikuussa. Muutto on iso rakennemuutos Suomen pankkisektorille.

Ilman Nordeaa Suomi tipahtaisi kansainvälisessä pankkisektorin koon vertailussa hännille – samalle tasolle Viron, Liettuan, Latvian, Slovakian ja Slovenian kanssa.

Pankkisektorin koon kasvaessa myös riskit kohoavat. Samalla kuitenkin Suomen talletussuojaan kuuluvien varojen määrä lisääntyy ja finanssisektori monipuolistuu.

Suomen Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius näkee pääkonttorin siirrossa riskien kasvun lisäksi myös hyötyjä.

Osana pankkiunionia Nordea on samalla viivalla eurooppalaisten kilpailijoidensa kanssa.

Hyödyiksi Helenius laskeekin muun muassa kilpailuolosuhteiden tasapuolistumisen Suomen pankkisektorilla ja sen, että nyt suurempi osuus isoista eurooppalaispankeista on pankkiunionissa.

”Suomen pankkijärjestelmän muutosta kun ajattelee, niin näen siinä positiivisia asioita. Varsinkin, kun Nordea tulee EKP:n tiukkaan valvontaan.”

Yksi syy, miksi Nordea halusi muuttaa Suomeen, on sen liittyminen osaksi pankkiunionin toimintaa.

Siirtyminen pankkiunioniin tarkoittaa, että kriisejä ratkotaan jatkossa eurooppalaisella tasolla.

Pankkiunioniin kuuluvilla valtioilla on yhteinen EKP:n johdolla toimiva pankkivalvonta ja kriisinratkaisurahasto.

”Meillä on isommat hartiat kantaa ison pankkisektorin riskejä. Jos suomalainen iso pankki kriisiytyisi, olisi yhteinen kriisinratkaisu ja riskejä kattaisi euromaiden pankkien kerryttämä yhteinen rahasto", Helenius toteaa.

Kriisinratkaisurahasto kerätään pankeilta.

”Pankkien tehtävä on hallittu riskinotto. Riskejä jaetaan kuitenkin pankkiunionissa, eivätkä ne ole yksin Suomen riskejä. Nordealla on samat pelisäännöt kuin muilla pankeilla”, Helenius muistuttaa.

Ruotsi ei kuulu pankkiunioniin eikä siten yhteiseen pankkivalvontamekanismiin EKP:n johdolla.

”Kun vertaillaan pankkisektorin kokoa, on merkitystä sillä, kuuluuko maa pankkiunioniin vai ei. Vaikka Suomi on korkealla tasolla kansainvälisesti, niin asia on täysin eri kuin esimerkiksi Ruotsissa”, Helenius valaisee.

Ruotsin pankkisektorin koko suhteessa BKT:hen ennen Nordean muuttoa on noin 3,5-kertainen ja Suomeen muuton jälkeen hieman alle 3,0-kertainen.

Luxembourgissa on eri euromaista ylivoimaisesti suurin pankkisektori. Maan pankkien tase on suhteessa BKT:hen 19,5-kertainen.

Vaikka myös siellä pankkivalvontaa ohjaa EKP, rahanpesua se ei valvo. Suomen tuleva pankkirakenne ei kuitenkaan muistuta Luxembourgin järjestelmää.

”Luxembourgiin verrattuna yhtenäisyyttä en Suomessa näe”, Helenius kommentoi.