Taitava viljelijä selviää kirpoista peittaamattakin
Jokioisilla NeoMehi-hankkeessa tutkitaan neonikotinoidia sisältävien peittausaineiden vaikutusta mehiläisiin. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoÖljykasvien viljelyintoa on viime vuosina hillinnyt epävarmuus.
Rypsi ja rapsi ovat vaateliaita viljelykasveja. Monelle neonikotinoidia sisältävien peittausaineiden käyttökielto oli ratkaiseva askel niiden viljelystä luopumiseen.
Tänä kesänä öljykasviala on vuosikymmenen pohjalukemissa.
”Riskit ovat liian suuret”, summaa MTK:n öljykasvijaoston puheenjohtaja Pentti Ervasto.
Samaan aikaan öljykasveja tarvitaan kotimaisilla markkinoilla kipeästi.
”Kotimainen tuotanto ei riitä. Toivomme, että viljelyala kasvaisi”, kertoo kasviöljyjä valmistavan Mildola Oy:n toimitusjohtaja Kaija Viljanen.
Öljykasvien mukana menetetään myös tärkeää kotimaista valkuaisrehua.
Rypsin ja rapsin viljelyalan kutistuminen sysää Suomea yhä kauemmas valkuaisomavaraisuudesta.
EU:n komission kaksivuotinen peittausaineiden käyttökielto on voimassa ensi kevääseen. Sen jälkeen kieltoa tarkastellaan uudestaan.
Tällä hetkellä kirppoja ei käytännössä voi torjua kemiallisesti, mutta vaihtoehtoja on kehitteillä.
”Dupont on tuomassa markkinoille uudentyyppisen kirppatorjunta-aineen, joka ei sisällä neonikotinoideja”, kertoo Lasse Matikainen kasvinsuojeluaineita maahantuovasta Berneristä.
Dupontin torjunta-aineen matka markkinoille on kuitenkin pitkä. Uuden kasvinsuojeluaineen rekisteröinti kestää tavallisesti monta vuotta. ”Hätäluvan avulla rekisteröinti voisi onnistua”, Matikainen miettii.
Matikaisen mielestä kirppavaara on ilmeinen, mikäli kevätrypsi tai -rapsi kylvetään peittaamatta.
”Ainoa mahdollisuus torjua niitä on tehdä kasvinsuojeluruiskutuksia taimettumisvaiheessa.”
Rypsi ja rapsi -projektin projektivastaava Petri Lintukangas toivoo, että huomiota kiinnitettäisiin torjunta-aineiden sijaan enemmän maan rakenteeseen. Oppia voi hakea historiasta.
”1970–80-luvuilla ajateltiin, että silloin käytössä ollut torjunta-aine Oftanol oli hyvin tehokas. Kyse oli kuitenkin enemmän maan rakenteesta.”
Öljykasvit ovat vaativia ja niiden kasvu tyssää viljoja herkemmin tiiviiseen maahan.
Tuholaiset käyvät hitaasti kasvavan ja kituvan kasvin kimppuun.
”Jos kasvuunlähtö on hyvä, kirppaongelmat ovat niin pieniä, että niistä selvitään normaaleilla ruiskutuksilla”, Lintukangas toteaa.
Muuttuvat sääolot vaikuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän maan rakenteeseen. Talven sateet saadaan lumen sijaan aiempaa useammin vetenä, mikä tiivistää maata.
”Etelä-Ranskassa kymmenen viime vuoden aikana sademäärä on vähentynyt saman verran, kuin se meillä on kasvanut”, Lintukangas kuvailee. ”Viljoilla tilanne ei näy niin nopeasti kuin öljykasveilla.”
Maan muhevoittamisessa voitaisiin Lintukankaan mielestä hyödyntää aiempaa enemmän syysmuotoisia kasveja.
Syysrypsillä ja -rapsilla myös kirppapaineet ovat pienemmät kuin kevätkylvöisillä.
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
