Yhä usemman kunnan talouspainui pakkaselle viime vuonna
HELSINKI-TUKHOLMA (MT)
Tilastokeskus julkisti keskiviikkona ennakkotiedot kuntien viime vuoden tuloksista. Tulos on karu: 63 kunnan vuosikate painui pakkaselle. Vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien määrä kaksinkertaistui vuodesta 2011 ja yli kymmenkertaistui vuodesta 2010.
Heikko talouskehitys johtuu siitä, että menot kasvoivat verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin.
Laskelmassa ei ole mukana koko kuntakonserneja eli kuntien omistamia yhtiöitä.
Viime vuonna kuntien vuosikatteet laskivat yli 37 prosenttia eli 767 miljoonalla eurolla. Kulut ovat kasvaneet kovempaa kuin valtionosuuksien ja verotulojen lisäykset.
Myös kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni 2,55 miljardista 1,74 miljardiin euroon ja kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Vuosikate oli pienempi kuin poistot 220 kunnassa.
Kate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä ja sen pitäisi kattaa myös käyttöomaisuuden poistot. Investoinneistakin kate kattoi vain kolmanneksen.
Kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat viisi prosenttia, josta yksi prosentti selittyy pelkästään väestön ikääntymisellä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoi kuntien talous- ja rahoitusfoorumiristelyllä. Loppulasku kertyy palkkojen ja palveluiden kasvusta.
Mäki-Lohiluoma patistaa kuntia tehostamaan ja uudistamaan toimintaansa ja rakenteitaan. Hän laittaa osan huonosta tuloksesta valtionosuuksien 600 miljoonan euron leikkausten piikkiin.
”Lisää ei saa leikata.”
Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 miljardia euroa 12,3 miljardiin euroon eli kasvua oli 12,5 prosenttia. Lainakanta on kasvanut 3,5-kertaiseksi parissa vuodessa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kuvaa nousua ”dramaattiseksi, uskomattomaksi ja kuntia eriarvoistavaksi”, sillä lainarahalla eläminen heijastuu nopeasti veroprosenttiin. Veroeroa on jo nyt 5,5 prosenttia alimman ja korkeimman verottajan välillä.
Myös kuntayhtymien lainat lisääntyivät lähes kymmenellä prosentilla. Kunnilla oli lainaa vuoden 2012 lopussa 2 282 euroa asukasta kohti, kun summa oli vuotta aiemmin 2 038 euroa.
Tilikauden tulos oli positiivinen vain Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa, niissäkin vain 7–87 miljoonaa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla tulos oli 363 miljoonaa euroa negatiivinen.
Keski-Pohjanmaa ja Kymenlaakso olivat ainoita, joiden vuosikate oli negatiivinen. Vuoden 2011 ainokainen Etelä-Pohjanmaa on pinnistänyt plussalle.
Verotulot supistuivat Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Sen verran paljastettiin, että kriisikuntia tulee olemaan tänä vuonna ainakin viisi: yksi uusi ja jo kuiville nousseista neljä palaa kriisikunniksi. Näiden 63 kunnan yhteenlaskettu negatiivinen kate on tosin vain 88 miljoonaa euroa eli kunnat ovat pieniä.
Viime vuosi oli heikoin 40 000–100 000 asukkaan kunnille, joissa sekä tulojen kasvu että kate oli heikointa.
Kysymyksessä ovat ilmeisesti rakennemuutoksen paikkakunnat. Niissä piilee kriisikunnan potentiaalia.
Kietäväisen mukaan pienillä maaseutukunnilla ei ole mennyt yhtä heikosti kuin keskikokoisilla kunnilla. Niiden lähtötaso on saattanut olla jo valmiiksi alempana.
Tilastokeskus keräsi tiedot 320 Manner-Suomen kunnalta ja 154 kuntayhtymältä mutta ei anna tietoja yksittäisten kuntien tilanteesta. Kunnat kertovat lukunsa maaliskuussa. Jatkossa Tilastokeskus julkistaa kuntien tulostiedot neljännesvuosittain.
Kietäväisen mielestä kuntien on myös hyvä olla perillä yhteisöveron herkkyydestä: hänen mukaansa merkittävä suomalaisyritys on verojärjestelyillään aiheuttanut kolmanneksen loven yhteisöveroon.
Kuntaliitto esitteli viime viikolla hätähuudoksi ristimänsä sopeutusohjelman: kuntien kehnoa taloustilannetta pitää paikata vahvistamalla veropohjaa, jättämällä valtionosuudet leikkaamatta ja uudistamalla ne, tarkistamalla valtion ja kuntien tehäväjakoa ja ohjaamalla 200 miljoonan euron homekorjausraha kuntiin.
Maan hallitus pohtii myös kuntataloutta laatiessaan uudet talouslinjaukset helmikuun lopulla puolivälitarkastelussaan.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
