Soidensuojelu nostattaa niskavilloja pystyyn
Fjalar Möuts tuohtui elykeskuksen kirjeestä, jossa esitettiin suojelua hänen maallaan Siklaxmossenilla. JOHANNES TERVO Kuva: Viestilehtien arkistoMustasaari (MT)
Silkkaa sosialisointia ja järjetöntä rahan haaskausta, tiivistää mustasaarelainen metsänomistaja Fjalar Möuts ympäristöviranomaisten ehdottaman soidensuojelun maillansa.
Hänen tilallaan osittain sijaitseva Siklaxmossen-niminen suo Petsmon kylässä on mukana Etelä-Suomeen suunnitellussa soidensuojeluhankkeessa. Suo on luonnontilassa, sillä sitä on käytännössä mahdotonta ojittaa. Jos niin ei olisi, edellisten sukupolvien työteliäät raivaajat olisivat sen takuulla jo kuivattaneet pelloksi tai metsäksi.
Möutsin mielestä Siklaxmossen on hieno paikka. Sinne kerääntyy keväisin muuttolintuja, ja kesällä ja syksyllä suo tuottaa muhkean lakka- ja karpalosadon.
Suojeluaikeet tulivat hänen tietoonsa pääsiäisen alla, kun Etelä-Pohjanmaan elykeskus lähetti hänelle kirjeen, jossa kysyttiin, onko hän halukas luovuttamaan karttaan rajatun alueen suojeluun korvausta vastaan. Möuts ei halua suojella, ja sen hän on myös elykeskukselle ilmoittanut. Valtakunnallisen suojelukyselyn viimeinen palautuspäivä on tänään perjantaina.
Möuts on tuohduksissaan, koska hänen mielestään on järjetöntä ostaa veronmaksajien rahoilla maata, jonka luontoarvoja ei yksityisomistuksessa uhkaa mikään.
”Kukaan ei ole tekemässä näille alueille mitään. Jos ojittaa haluaisin, lupaa ei varmasti tulisi.”
Elykeskuksen ylitarkastaja Matti Kyröläinen perustelee suojelutarvetta pitkäjänteisyydellä.
”Monilla maanomistajilla on ajatus, että he eivät halua muuttaa alueita. Mutta tämä on vain lyhyellä tähtäimellä yhden maanomistajan päätös. Sen vuoksi mietitään suojeluohjelmaa.”
Pohjanmaan rannikon maankohoamisalueen suot ovat hänen mukaansa erityisen arvokkaita, ja sen vuoksi niitä haluttaisiin nyt suojella.
Kartalla merkittyyn suojeltavaan alueeseen on merkitty myös metsätalouskäytössä oleva metsää. Tätä Möuts ei voi käsittää. Häntä epäilyttää myös, että rajauksen ulkopuolella olevat metsäalueetkin halutaan myöhemmin rauhoittaa.
”Alue on repaleinen kokonaisuus. Mikä suojelualue sellainen on?”
Rajaukset mietityttävät myös Satakunnassa Merikarvialla metsää omistavaa Juhani Kotirantaa. Hänen mailleen merkityllä suojelualueella on 25 hehtaaria talousmetsää. Rajausten sisällä on muun muassa harvennusleimikko, jonka Kotiranta on hiljattain myynyt.
Kyröläinen korostaa, ettei suojelusuunnittelu aiheuta metsätalouteen toimintarajoituksia. Hakkuita voidaan siis tehdä normaalisti.
Kotiranta on ostanut luonnonarvoltaan runsaiksi määritellyt alueet lisämaaksi viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Alueita on hoidettu ja kunnostettu metsätalouskäyttöön.
”Minulla ei ole lisäsuojelua vastaan mitään, kunhan se tehdään vapaaehtoiselta pohjalta. Olen halukas neuvottelemaan asiasta ja suojelemaan osan, kunhan rajauksia tarkennetaan. Myös korvaavista vaihtomaista olisin kiinnostunut.”
Sekä Möutsia että Kotirantaa jäi elykeskuksen yhteydenotossa kaivelemaan se, ettei asiasta kerrottu heille ennen kuin maastokartoituksia tehtiin. Maastokäynnit on tehty kesällä 2013 ja 2014. Jos metsään mennään ilmoittamatta, syntyy ikävä mielikuva salailusta.
”Taas kerran näin. Kun asia tulee puskista, se herättää pahennusta”, Kotiranta harmittelee.
Viranomaisten lähetystietojen perusteella Möutsille on lähtenyt asiasta kirje pari vuotta sitten. Mysteeriksi jää, miksi tieto ei tavoittanut vastaanottajaa. Kyröläinen korostaa, että maanomistajia lähestyttiin kirjeitse ennen kartoituksia ja avoimuus on ollut lähtökohtana.
Elykeskuksessakaan ei ole vielä tietoa siitä, miten soidensuojelu jatkossa etenee.
”Meille on arvoitus, miten tuleva hallitus asiaa käsittelee – tehdäänkö periaatepäätös luonnonsuojeluohjelmasta vai tuleeko vapaaehtoisen Metson kaltainen rahoitusjärjestelmä. Joka tapauksessa tämä kysely ei ollut vielä virallinen kuuleminen. Sellainen tulee myöhemmin, kun suojelutyöryhmä on jättänyt syksyllä esityksensä”, Kyröläinen sanoo.
Möuts on koko suosopassa iloinen vain yhdestä asiasta: ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) väliintulosta.
”Jos Grahn-Laasonen ei olisi tullut ministeriksi, vaihtoehtoja olisi ollut tasan kaksi. Suojelet suosiolla tai lunastetaan.”
Hanna Lensu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
