Kuntaliitto haluaavaltion kukkarolle
Kuntien etujärjestö Kuntaliitto löi perjantaina rätingit pöytään tulevien vuosien taloustilanteesta.
Ei hyvältä näytä, totesi varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
”Kunnat eivät ole konkurssissa, mutta näkymät ovat huolestuttavat. Uhkakuvia on alettava torjua nopeasti ja täsmällisesti.”
Jos mitään ei tehdä, näkymät ovat lohduttomat: kuntien tulokset painuvat miinukselle ja toimintakate painuu syvemmälle pakkaselle, koska menot kasvavat.
Tämä perustuu vuoteen 2017 ulottuvaan laskelmaan, jonka pohjana on 1,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvu. Nykynäkymät eivät ole näin toiveikkaat.
Kehitys riippuu kaikkien eniten siitä, kuinka Suomi kokonaisuudessa pärjää, Kietäväinen muistutti.
Kuntaliiton laskemien mukaan kuntamenojen sopeutustarve on bkt:n kasvusta riippuen 300–800 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka kasvu olisi ripeääkin.
Se tarkoittaa joko kuntaveron nostamista 0,25–0,75 prosenttiyksiköllä joka vuosi tai menokasvun hidastamista.
Jo nyt kuntaverojen ero on revennyt 5,5 prosenttiyksikköön matalimman ja korkeimman kunnan välillä. Se tarkoittaa 3 000 euron kuukausiansioilla 1 750 euron eroa asukkaan kukkarossa.
Kietäväisen mukaan hallitus on leikkaamassa vuonna 2015 peruspalveluiden valtionosuuksia 1,1 miljardilla eurolla.
”Yhtään senttiä ei ole varaa leikata nyt. Jos valtionosuuksia leikataan, säästövastuu siirtyy kunnille, mutta julkisen talouden tasapaino ei parane. Se nostaa kunnallisveroa, mikä taas kiristää pieni- ja keskituloisten verotusta.”
Valtionosuuksia pohtinut hallituksen selvitysmies Arno Miettinen saa työnsä valmiiksi huomenna tiistaina.
Kietäväisen perjantaina esittelemän kuntatalouden sopeutusohjelman punaisena lankana on saada kunnille isompi siivu yhteisestä verokakusta ja kyseenalaistaa liian tiukka valtionohjaus esimerkiksi palveluissa.
Kuntaliitto vaatii esimerkiksi, että osa pääomaveron tuotosta ohjataan kuntiin.
Vaikka ihminen olisi hyvätuloinen ja maksaisi vain pääomaveroa, hänkin käyttää kunnan kustantamia palveluita kuten katuja.
Liikenteen kulut ovat perusteena ajoneuvoveron haluamiselle kuntaan. Suhdannevaihtelu saataisiin pois ottamalla laskuperusteeksi esimerkiksi useamman vuoden tulot.
Myös Yle-verossa on otettu huomioon pääomatulot, Kuntaliitto muistuttaa.
Kunnat haluavat myös laajentaa kiinteistöveropohjaa, mutta niin, ettei se rankaise asumista. Selvitystä toivotaan kaivosveron suuntaan.
Kunnat haluavat eroon liian säännellyistä tehtävistä, joiden tarjoamistavassa ei ole lainkaan harkinnanvaraa. Vaihtoeht ona olisi valtion täysi korvaus tehtävän hoidosta.
Kuntaliitto miettiikin maaliskuussa listaa karsittavista tehtävistä.
Kunnat ovat säilyttäneet malttinsa tehtävävyöryn alla ja Kietäväinen toivoo asialinjaa jatkossakin.
Jos kuntien rahoituksesta pidetään kiinni, palvelut eivät kutistu vain köyhimpien minimiksi.
”On napinaa, mutta ei kapinaa”, sanoo myös Kuntaliiton puheenjohtaja Rakel Hiltusen (sd.).
Tehtävien hivutusta kunnille kuvaa hänestä se, että esimerkiksi tiukasti säännellyissä sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntien maksuosuus on kivunnut jo 70 prosenttiin.
Vielä on näkemättä, mikä vaikutus on ensi vuonna voimaan tulevalla säädöksellä, että jokainen ihminen voi vapaasti valita, mistä kunnasta palvelunsa hakee, Hiltunen varoittaa.
”Ja mikä yhteys tällä valinnanvapaudella on perustuslakiin, jossa sanotaan, että kaikille taataan samantasoiset palvelut koko maassa?”
Hiltunen patistaa kuntia ja rakenne- ja sosiaali- ja terveysuudistuksiin, vaikka pitääkin aikataulua haastavana.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
