Tutkija keskustan vaalimenestyksestä: "Kiusallisin mahdollinen tulos puolueen kannalta"

Paavo Väyrynen kiitti vaalien tuloksen ratkettua kansalaispuolueensa vaalitiimiä Jokisipilän mukaan siihen malliin, että hän suuntasi katsettaan jo tuleviin vaaleihin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ei pidä presidentinvaalien tulosta hyvänä keskustan kannalta.

Keskustan asettama ehdokas, entinen pääministeri Matti Vanhanen sai vaaleissa 4,1 prosenttia äänistä. Entinen keskustakonkari, valitsijayhdistyksensä ehdokkaana ollut Paavo Väyrynen taas sai 6,2 prosenttia äänistä.

Aiemmin keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä sitoi aiemmin tammikuussa pääministerin haastattelutunnilla puolueen ehdokkaan presidentinvaalimenestyksen ja oman jatkonsa puolueen johdossa. Sipilä totesi tuolloin, että ”presidentinvaalien tuloksella voi olla vaikutusta kentän tukeen” hänelle itselleen.

Eilen sunnuntaina Sipilä kuitenkin veti sanojaan hieman takaisin Ylen haastattelussa, kun hän ilmoitti myös asettuvansa ehdolle keskustan johtoon huhtikuisessa puoluekokouksessa.

"Kyllä tämä oli monessa mielessä kiusallisin mahdollinen tulos puolueen kannalta", Jokisipilä arvioi Maaseudun Tulevaisuudelle.

Jokisipilän mukaan erikoista vaalituloksessa oli se, että keskustan perinteisten kannattajien keskuudessa puolueen oma ehdokas oli vasta kolmanneksi suosituin. Vanhasen vaaleissa voittanut Väyrynen on muun muassa syyttänyt pääministeri Sipilän johtamaa keskustaa siitä, että puolue on ryhtynyt kokoomuksen aisapariksi, jolloin keskusta ei ole enää tehnyt sellaista politiikkaa, jota puolue on historiallisesti edustanut.

Tutkija pitää epätodennäköisenä ajatusta siitä, että Paavo Väyrynen olisi tulossa takaisin keskustaan. Jokisipilä kuitenkin huomauttaa, että ihmisiä, jotka ovat valmiita äänestämään Väyrystä, on olemassa melko paljon.

Pääministeri Sipilän asema puolueensa johdossa ei ole Jokisipilän mukaan niin vahva kuin se on ollut joskus aiemmin. Yhdeksi kritiikkiä herättäneeksi asiaksi tutkija mainitsee sen, että pääministeri Sipilä nosti liikenneministeriksi politiikan ulkopuolelta tulleen Anne Bernerin. Jokisipilä ennakoikin, että Sipilä joutuu tosissaan kamppailemaan jatkokaudesta puolueen johdossa.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja nostaa pääministeri Sipilän suosion huippukohdaksi sen, kun hän ilmoitti vuoden 2015 marraskuussa olevansa valmis hajottamaan hallituksen, mikäli hallitus ei pääse sopuun sotealueista. Tuon ajankohdan jälkeen hallituksen toiminnassa on näkynyt Jokisipilän mukaan epäröintiä, mikä taas on heijastunut keskustan kannatukseenkin.

"Keskustassa edelleen vaikuttavan alkiolaisuuden näkökulmasta ei näytä hirveän hyvältä, että terveyspalveluita yksityistettäisiin laajamittaisesti", hän muistuttaa.

Paavo Väyrynen kiitti vaalien tuloksen ratkettua kansalaispuolueensa vaalitiimiä Jokisipilän mukaan siihen malliin, että hän suuntasi katsettaan jo tuleviin vaaleihin. Siihen Jokisipilä ei ota kantaa, suuntautuuko Väyrysen kiinnostus maakuntavaaleihin vai eduskuntavaaleihin. Myöskään sitä hän ei lähde arvioimaan, mitä Väyrysen puolue mahdollisesti jatkossa tavoittelee.

Vaalituloksessa ei yleisemmin tällä kertaa ollut tutkijan mukaan havaittavissa mitään selkeä maaseutu-kaupunki -jakoa. Leimallista näissä vaaleissa oli toki se, että, koska voittaja oli niin ylivoimainen, suurin mielenkiinto kohdistui siihen, mitä ykköspaikan takana tapahtui. Toisaalta Niinistön ylivoiman takia myös selkeiden erojen vetäminen eri alueiden välillä on aiempaa vaikeampaa.

Yleisenä huomiona Jokisipilä nostaa esiin sen, että Paavo Väyrynen keräsi ääniä samoilla alueilla Matti Vanhasen kanssa. Perinteisesti vahvoja alueita Väyryselle ovat olleet esimerkiksi Oulu ja Lappi. Väyrysen kannatus kuitenkin tippui siitä, mitä se oli edellisissä vaaleissa kuusi vuotta sitten. Silloin Väyrynen oli joillain alueilla jopa suosituin ehdokas. Esimerkiksi Oulun vaalipiirin äänistä Väyrynen keräsi 35,2 prosenttia. Edellisissä vaaleissa kakkospaikalle ylsi lopulta valittu Sauli Niinistö 27,5 prosentin ääniosuudella.

Tänä vuonna tilanne oli melkolailla erilainen, sillä Niinistö sai Oulun alueen äänistä 56,5 prosenttia, kun toiseksi suosituin ehdokas Paavo Väyrynen keräsi 10,5 prosenttia.

"Eihän se hänen menestyksensä ollut näillä alueilla lähellekään sitä, mitä se oli kuusi vuotta sitten", Jokisipilä muistuttaa.