Professori: Viljelijä joutuu kestämään huonoa hallintoa
Viljelijät joutuvat vuodesta toiseen sitoutumaan sopimuksiin, joiden ehdot eivät ole selvillä. EU:n ja Suomen viranomaisten kuuluu lain mukaan noudattaa hyvää hallintotapaa, mutta käytäntö on toinen.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää kertoo, että toimintakulttuuria pitää muuttaa, ellei kansalaisen oikeus hyvään hallintoon toteudu. Kuva: Susa JunnolaOn huonoa hallintoa, että viranomaisohjeet ja määräykset tulevat viljelijöille viime tingassa tai jälkikäteen, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Kun ohjeet ja määräykset tulevat liian myöhään, viljelijä joutuu tekemään päätöksensä tietämättä, mihin sitoutuu.
Euroopan Unionin perusoikeuskirjassa ja Suomen perustuslaissa on taattu kansalaisen oikeus hyvään hallintoon. Mäenpään mukaan toimintatapoja pitää muuttaa, ellei oikeus toteudu.
Viranomaiset perustelevat viime tingassa tulevia päätöksiä ja ohjeita sillä, että EU:n direktiivit tulivat myöhässä, eikä suomalaisella hallinnolla ei ole aikaa toimittaa ohjeita nopeammin.
"Jos viljelijät kantavat vastuun siitä, että he tulkitsevat epäselviä pykäliä oikein, vaatimukset ovat väärin päin", Mäenpää toteaa. "Viranomaisille kuuluu vastuu siitä, että velvoitteet määritellään selkeästi ja asiat hoituvat oikein."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
