Yleissivistys tukee nuoren kehitystä
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa lukion opetussuunnitelman uudistamisesta. Perinteisesti suomalainen lukio-opetus on perustunut vankkaan yleissivistykseen. Yhteiskunta muuttuu, joten opetusta tulee aika ajoin tuulettaa. Uudistusvimmassa ei saa kuitenkaan unohtaa perustan merkitystä.
Lukion uudistajat pyrkivät siihen, että tulevaisuuden yleissivistys edellyttää uudenlaisia tietoja ja taitoja sekä uudistettuja tapoja oppia ja opiskella. Tähän tarjotaan avaimeksi teknologian hyödyntämistä.
Yleissivistyksen tarjoavat aineet ovat arvokkaita opiskelijoille. Harva heistä tietää jatko-opintojensa kohteen lukion alkaessa. Yleissivistäviä aineita tulee edelleen pitää pakollisena osana lukion oppimäärää.
Joustavat opintopolut eivät saa tarkoittaa sitä, että opiskelija voi käydä lukion ilman historian tai yhteiskuntaopin kursseja. Tuntijakoehdotuksen mukaan näin voisi käydä kahdessa esillä olleessa mallissa ja kolmannessa taattaisiin siinäkin vain yksi pakollinen kurssi kutakin luonnontieteellistä, humanistis-yhteiskunnallista tai katsomuksellista ainetta kohden.
Laaja yleissivistys tukee lukion käyneen nuoren mahdollisuutta vaihtaa jatko-opinnoissa koulutusohjelmaa tai pääainetta. Lukion suorittamisen liiallinen keskittäminen vain muutamiin aineisiin rajaisi liialti lukion käyneiden uudelleen kouluttautumista ja uravaihtoja tulevaisuudessa.
Emme halua, että korkeasti koulutetut kansalaiset ovat vain yhden asian asiantuntijoita. On hyvä muistaa, että esimerkiksi yhteiskuntaoppi antaa tulevaisuuttaan miettivälle nuorelle välähdyksen korkeakoulujen tarjonnasta muun muassa taloustieteen, sosiologian, oikeustieteen ja yhteiskuntapolitiikan osalta. Viime ajat ovat näyttäneet, että taloustieto on hyväksi kaikille kansalaisille.
Toisaalta ilman tietämystä menneisyydestä ei voi rakentaa tulevaisuutta. Jos lukiouudistuksen myötä nuori välttyy historian kursseilta, voi häneltä jäädä huomaamatta ihmisen kehityksen suuret linjat ja niiden näyttäytyminen työtehtävissä.
Toisen maailmansodan, juutalaisvainojen, kylmän sodan tai arabikevään faktojen, taustojen sekä seurausten tietämys saattaa pelastaa paljon kanssakäymisessä globaalissa maailmassa. Hierottaessa ulkomaankauppaa eteläafrikkalaisten kanssa ei keskustelu aparheidista voi päättyä toteamukseen ”Never heard!”.
Yleissivistys on arvo sinänsä ja demokratian perusta. Emme voi päästää irti eurooppalaisen kulttuurin juurista ja antiikin perinnöstä vain muuttuaksemme entistä tehokkaammiksi suorittajiksi. Uusia ideoita ja ajatuksia syntyy muullakin tavoin kuin googlettamalla.
Pauli Kiuru
kansanedustaja (kok.)
Kaj Raiskio
historian ja yhteiskuntaopin lehtori
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
