Ilmastokasvatus toteutuu kouluissa lähinnä jätteiden kierrätyksenä – osalla on puutteita siinäkin, sillä astiat lajitteluun uupuvat
Koulujen ja päiväkotien kesken on huomattavia eroja ilmastokasvatuksessa, osoittaa jo MT:n sangen pieni kysely. Vastauksia saatiin kymmenestä kunnasta ja kaupungista.
Kainuun Museossa on muovia käsittelevä näyttely, jossa koululuokat ja päiväkotiryhmät ovat vierailleet pitkin syksyä. Näyttely herättelee miettimään, minkälaisen maapallon jätämme tuleville sukupolville. 5-vuotias Setti Keränen tutustui näyttelyyn viime viikolla. Kuva: MISKA PUUMALAMT teki eri puolille Suomea kyselyn alakouluille ja päiväkodeille siitä, miten ilmastokasvatus sisältyy arkeen. Lisäksi kysyttiin, kuinka koulut ja päiväkodit kierrättävät jätteitä.
Selvimmältä tilanne näyttikin otannan perusteella kierrätyksen puolella. Lajitteluastioita eri jätteille on useissa kouluissa ja päiväkodeissa jo järjestetty hyvin.
Tosin myös niiden puute saattoi itsessään rajoittaa mahdollisuutta opastaa lapsia käytännön tekemiseen. Näin on kyselyn perusteella varsinkin päiväkodeissa. Erityisen usein puuttui muovin keräysasia. Myös lasin ja metallin keräys toteutettiin vielä useissa paikoissa niin, että henkilökunta vie ne itse.
Raisiossa Kerttulan koululle on koulun omasta aloitteesta saatu juuri muovijätteille keräyslaatikko. Hyvää on myös kaupungin kierrätyspisteen sijainti koulun vieressä, toteaa rehtori Tanja Kytöniemi.
Sekajätteeseen päätyy joissakin päiväkodeissa muovia, metallia ja pieniä määriä paperia.
Kyselyn taulukko osoittaa, että sinne päätyy osassa päiväkoteja ja kouluja myös ruokajätettä. Se on ongelma, sillä biojäte heikentää jätteenpolttolaitosten polttotehoa.
Osa vastaajista myönsi, ettei ole varma, erotellaanko ruokajäte. Kunnan tai kaupungin ateriapalvelu hoitaa asian.
Kutakuinkin kaikki vastaajat ainakin kirjoittivat tai mainitsivat, että ruokahävikistä puhutaan ruokailun yhteydessä.
Esimerkiksi Kajaanissa joissain kouluissa on ollut vaaka, jolla punnitaan tähteet.
"Opastetaan, että ota se, minkä jaksat syödä. Paikallisia eroja käytännöissä voi olla, mutta suunta kaikilla kouluilla on sama", summaa perusopetuksen johtaja Päivi Rissanen.
Raisiossa Ihalan, Konsan ja Krookilan koulujen rehtori Jari Miettinen kertoo, että ruokahävikkiä seurattiin erityisellä teemaviikolla punnitsemalla. Haasteeseen tarttui myös Kerttulan koulu.
"Tulokset olivat yllättävän positiivisia. Yhden päivän ruokahävikki oli vain 2,4 kiloa, kun koulussa syö päivittäin noin 260 lasta ja 30 aikuista", kuvaa Tanja Kytöniemi.
"Ruokahävikistä keskustellaan paljon. Otetaan lautaselle vain sen verran kuin jaksetaan syödä. Välillä biojätteen määrää mitataan viikon ajalta", kertoo puolestaan Alhoniityn päiväkodin johtaja Henna Heikkilä Nokialta.
Ilmastokasvatukseen ollaan selvästi herätty ainakin osassa kouluista ja varhaiskasvatuksen yksiköistä.
Nokialla Alhoniityn ja Tyttölän päiväkodeilla on vihreä lippu, mikä tarkoittaa niiden panostavan ympäristökasvatukseen.
Raisiossa ilmastonmuutos on tänä vuonna perusopetuksessa monialaisena teemana. Kierrätys- ja jätekasvatus kuuluvat opetukseen osana opetussuunnitelmaa.
Helsinkiläisen Päiväkoti Hakuninmaan johtaja Riikka Erviö kertoo, että kierrätys ja ympäristökasvatus ovat tulossa ensi vuoden kärkihankkeiksi. Päiväkoti tarjoaa myös metsäkerhotoimintaa.
Monet Kainuun koulut ovat puolestaan syksyn aikana vierailleet Kainuun museon muovinäyttelyssä, jossa jätehuoltoyhtiön asiantuntija käy kertomassa kierrätyksestä.
Toisissa kunnissa jätehuollon edustajat ovat vierailleet kouluissa ja päiväkodeissa.
Lappeenranta Junior Universityn (UNIORI) on Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston yhdessä kehittämä toimintamalli kaikille ikäluokille eskarilaisista lukiolaisiin.
Lapset pääsevät oivaltamaan hauskoja ja mielenkiintoisia asioita luonnosta sekä kierrätyksestä toiminnallisten työtapojen kautta, kuvaa varhaiskasvatuksen opettaja Heli Piispa-Mönkäre Lauritsalan päiväkodista Lappeenrannasta.
Eroja kierrätyksessä ja ympäristökasvatuksessa on kaupunkien ja kuntien sisälläkin.
Esimerkiksi Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo on havainnut, että alueen kouluissa ja päiväkodeissa on isoja eroja. ”Osassa asiat ovat vielä aivan kesken.”
Se näkyy myös useiden opettajien ja päiväkodin johtajien vastauksissa.
"Tarvitaan koko henkilöstön sitoutumista kierrättämiseen", summaa Haltian päiväkodin johtaja Jenni Laakkonen Janakkalasta.
Nivalassa Aittolan koulussa kierrätys- ja ilmastoteemat ovat mukana eri oppiaineissa ja -materiaaleissa, mutta varsinaiseksi painopistealueeksi ne eivät ole nousseet.
"Käytännön työssä jo kymmenen vuotta on kartongit ja paperit kerätty erilleen. Se näkyy lapsille eniten, sillä paperisilppua syntyy. On pidetty tärkeänä, että opetustyössä syntyvästä jätteestä huolehditaan", kertoo koulun rehtori Juha-Matti Latvala.
Ilmastoteot ovat usein pieniä arjen asioita. Vastauksista tulee esiin pitkä lista käytännön tekoja, joissa myönteinen esimerkki antaa lapselle uskoa siihen, että omilla toimilla on merkitystä.
Sähköä voi oppia säästämään sammuttamalla ryhmätiloista poistuttaessa valot.
Kouluympäristöstä huolehditaan keräämällä päivittäin pelivälineet sisään. Varsinkin lumien sulettua keväällä roskien keruussa talkoillaan useilla paikkakunnilla.
Päiväkotilaisten metsäretkillä pidetään huolta, ettei luontoon jää eväspapereita ja samalla voidaan myös kerätä roskia pois. Vedenkulutusta opetellaan hillitsemään sillä, että vesihana ei saa lorottaa koko käsienpesun ajan, kuvaa Tyttölän päiväkodin johtaja Minna Ruotsalainen Nokialta.
Myös kierrätyshenkisiä tapahtumia ja kirpputoreja on järjestetty joillain paikkakunnilla.
MT:n kysely lähti yhteensä kahdesta neljään kouluun ja päiväkotiin 16 kunnassa. Vastauksia saatiin 10 kunnasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
