Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kertausharjoitusten määrä lisääntymässä jo ensi vuonna

    Puolustusbudjettiin syntyy lähivuosina myös painetta, koska kahta monitoimihävittäjätyyppiä käytetään aluksi rinnakkain Hornetien kanssa.
    Antti Kaikkosen mukaan reserviläisten osaamisen vahvistaminen on yksi keino parantaa puolustuskykyä.
    Antti Kaikkosen mukaan reserviläisten osaamisen vahvistaminen on yksi keino parantaa puolustuskykyä. Kuva: Sanne Katainen

    Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on käynnistänyt puolustushallinnossa valmistelun, jolla kertausharjoituksiin osallistuvien määrä nostettaisiin reilulla 10 prosentilla.

    "Tavoite on nostaa vuosittain kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrä yli 20 000:een, kuten hallitusohjelmassa on linjattu", hän kertoo MT:n haastattelussa.

    Kaikkonen haluaisi nähdä kertaajien määrässä selvän nousun jo ensi vuonna.

    Kertauksiin on viime vuosina osallistunut noin 18 000 reserviläistä. Vähimmillään kertaajien määrä oli vain reilut 4 000 henkeä vuosina 2012–13.

    Hallitusneuvotteluissa sovittiin Kaikkosen mukaan puolustushallinnon määrärahoihin pientä lisäystä.

    "Mutta luonnollisesti katsotaan sitten hallinnon sisällä, miten resurssit voidaan kohdentaa siten, että kertaukset saadaan toteutettua."

    Ministerin mukaan Puolustusvoimat suhtautuu myönteisesti reserviläisten osaamisen kehittämiseen.

    "Reservimme osaamisen vahvistaminen on yksi keino parantaa kykyämme puolustautua."

    Viime viikolla on julkisuudessa pohdittu, mitä pääministeri Antti Rinne (sd.) oikein tarkoitti muistuttaessaan tuoreelle Puolustusvoimien komentajalle Timo Kiviselle pelisääntöjen tärkeydestä.

    Kenraali Kivinen otti komentajan tehtävän vastaan tämän kuun alussa.

    Kaikkonen ei näe tarvetta jatkaa aiheesta: "Minulla ei ole syntynyt minkäänlaista epäilystä, etteikö Puolustusvoimien johdossa ymmärrettäisi omaa roolia poliittisten päätöksentekijöiden linjausten toteuttajina."

    "Oman kokemukseni perusteella puolustusministeriön ja Puolustusvoimien henkilökunta on erittäin osaavaa ja työhönsä sitoutunutta", hän painottaa.

    Ryppyä Kaikkosen luottamukseen ei aiheuta edes Ilmavoimien Lemmenjoen majalla järjestetty harjoitus, josta hovioikeus langetti sakkoja kesäkuun lopulla.

    "Lemmenjoen tapaus on mielestäni käsitelty asianmukaisesti. Asiaa on tutkittu perusteellisesti ja epäkohtiin puututtu."

    Kaikkosen mukaan tällainen rellestäminen ja ryyppääminen eivät kuulu Puolustusvoimien piiriin.

    "Sen piti olla selvää jo ennenkin, mutta eiköhän tämän tapauksen jälkeen viimeistään ole piirretty kirkkaana kaikkien mieleen, että tämä ei käy."

    Hallituskauden suurin hanke puolustushallinnossa ovat hankinnat. Ilmavoimien monitoimihävittäjät sekä Merivoimien laivaston ostot on sovittu toteutettavaksi budjettikehysten ulkopuolelta.

    Puolustuksen resursseihin tulee kuitenkin painetta niin testaamisesta kuin aikanaan koneiden vaihdoksesta.

    "Sekä nykyisten Hornetien että uuden kaluston käyttöön tarvitaan rinnakkaista osaamista. Kahta eri monitoimihävittäjää käytetään yhtä aikaa, kunnes Hornetit poistuvat", Kaikkonen toteaa.

    Vaikka päätökset tehdään vasta vuonna 2021, ensi vuoden aikana testataan tarjolla olevia viittä eri hävittäjämallia.

    "Käytännössä vertaillaan, mikä niistä vastaa suorituskyvyltään asetettuja tavoitteita ja sopii myös parhaiten Suomen olosuhteisiin."

    Kansainvälinen turvallisuustilanne on kiristynyt Persianlahden ja Intian valtameren erottavalla Hormuzinsalmella, jossa Iran on häirinnyt kansainvälisiä kuljetuksia.

    "Tilanne on hyvin jännitteinen ja räjähdysherkkä. Ainoa kestävä malli on neuvottelujen ja diplomatian tie. Tähän pitää nyt kaikkien osapuolien pyrkiä", Kaikkonen sanoo.

    "Uusi sota alueella olisi erittäin murheellista nähtävää. Sillä olisi epäilemättä vaikutuksia melkoisen laajalle. Jäitä nyt vain hattuun kaikille."

    EU.n puolustusministerit kokoontuvat tämän kuun lopussa Suomeen. Kaikkosen mukaan on syytä vielä harkita tilanteen mukaan Hormuzin kriisin nostamista keskusteluun.

    Kaikkoselta kysyttiin myös, olisiko hänen johtamanaan keskustalle kynnyskysymys jatkaa hallituksessa se, korvataanko todennäköisesti edessä oleva EU:n maatalousbudjetin pienennys täysmääräisesti kansallisista varoista.

    "En halua tällä lähteä ennenaikaisesti spekuloimaan, mutta tasan selvää on, että tämä on keskustalle ykkösprioriteetin kysymys. Maataloustukien leikkauksia tässä ei todellakaan kaivata."

    Hallituksen sisällä on ristivetoa, korvattaisiinko tuet täysimääräisesti vai vain osin (MT 2.8.).